Yhteiskuntasopimuksen kaaduttua maan hallitus oli pakkorakosessa. Kauppa ulkomaille ei lähde käyntiin, ennen kuin kustannustasoa on laskettu. Niinpä hallitus pitää kiinni 5+5+5 sopimuksesta. Palkansaajien kustannus laskee 5 %, palkkamaltti laskee kustannuksia 5 % ja työnantaja tehostaa toimenpiteitä 5 %. Tällä saadaan aikaan tuottavuusloikka, jolla palautetaan kilpailukyky. Olen jo useampaan kertaan puhunut sisäisestä devalvaatiosta, ja tämä on juuri sitä.

Hallitus tuntuu ottaneen kovat keinot käyttöön, mutta muu ei auta. Toimenpiteet on varmistettu asiantuntijoilla, että ne ovat laillisia. Tietysti virkamiehiä korpeaa, jos sopimuksissa olevaa lomaoikeutta supistetaan, mutta jokaisen on kannettava kortensa kekoon. Emme tule toimeen vain pelkällä hymistelyllä, vaan on tartuttava toimeen ja tingittävä jokainen omistamme. Palkkioksi tulisi sitten verohelpotuksia vuonna 2017.

Olemme oikein tyhmiä, jos kuvittelemme, että kaikki menee vain entisellään, eikä viennin tyrehtyminen ja verotulojen lasku aiheuta mitään yhteiskunnassa. Emme voi elää velaksi, se on varmaa. Nousua ei tule, ellemme tee mitään. Valtion menot on saatava kuriin ja teollisuuden kustannuksia alas. Tietysti palkansaajien järjestöt tulistuvat, mutta se ei auta mitään pakon edessä. Olisi parempi tehdä yhteistyötä.

Jokainen taho puolustaa omiaan, mutta on otettava järki käteen ja ajateltava selkeästi. Jos ei ole, mistä ottaa, on tingittävä omistaan. Totuus on se, ettei valtion massi ole pohjaton ja työnantaja ei ole vihollinen. Palkanmaksajamme on päinvastoin hyväntekijämme, joka on pidettävä hyvässä kunnossa. Kommunismin ajat ovat nyt ohi.