Jarno Limnell16.11.2025 06:00 | (Päivitetty 16.11.2025 08:31)

Tekoäly mullistaa kyberturvallisuuden seuraavien viiden vuoden aikana tavalla, jota emme voi enää kutsua tulevaisuuden skenaarioksi. Muutos tapahtuu nyt. Tekoäly on kuin sähkö aikanaan: se virtaa kaikkialle, myös rikollisten työkalupakkiin. Samalla se on paras toivomme puolustaa Suomea, suomalaisia yrityksiä ja jokaista meistä verkossa.

Suurin muutos tavallisen ihmisen näkökulmasta näkyy huijauksissa. Ne eivät enää ole huonolla suomella kirjoitettuja Nigerialaiskirjeitä, vaan virheettömiä, henkilökohtaiselta tuntuvia viestejä. Tekoäly voi sekunneissa kirjoittaa pankkisi tai työnantajasi tyylillä viestin, jossa sinulta pyydetään tunnuksia tai maksua. Se voi luoda valeprofiileja, jotka keskustelevat kanssasi somekeskusteluissa, ja rakentaa tarinan, johon on helppo uskoa. Yhä useampi suomalainen joutuu tilanteeseen, jossa huijausviesti näyttää ja kuulostaa täysin aidolta.

Seuraava askel ovat deepfake-huijaukset. Tekoäly osaa jo nyt jäljitellä ihmisen ääntä muutaman sekunnin ääninäytteestä. Kuvittele tilanne, jossa saat puhelun, jossa oma lapsesi tai läheisesi kuulostaa hätääntyneeltä ja pyytää siirtämään rahaa heti. Samalla tekoälyllä voidaan tehdä myös videota, jossa poliitikko, virkamies tai yritysjohtaja “sanoo” asioita, joita hän ei ole koskaan sanonut. Tämä on paitsi yksilöön kohdistuva riski myös yhteiskunnallisen luottamuksen kysymys: mihin enää uskomme, jos silmät ja korvat voidaan huijata.

Taustalla kehittyy vielä syvempi muutos. Tähän asti kyberhyökkäykset ovat vaatineet merkittävää teknistä osaamista. Tekoäly muuttaa tämän. Rikollinen voi ostaa pimeästä verkosta palvelun, jossa tekoäly etsii haavoittuvia järjestelmiä, muokkaa haittaohjelmaa tunnistamattomaksi ja rakentaa valmiin huijauskampanjan. Kyberrikollisuudesta tulee nykyistäkin enemmän teollisuutta ja palvelua, “kyberrikollisuus palveluna”, jossa aloittelijakin voi ostaa tekoälykoneen tekemään likaisen työn.

Tämä kaikki voi kuulostaa synkältä, mutta kuva ei ole yksipuolinen. Tekoäly on myös puolustajan tehokkain uusi työkalu. Se jaksaa valvoa verkkoja, lokitietoja ja järjestelmiä ympäri vuorokauden, tunnistaa poikkeamia ja reagoi sekunneissa. Siinä missä ihminen väsyy ja hukkuu hälytysvuoreen, tekoäly voi oppia erottamaan oikeat uhkat turhasta kohinasta. Kun kiristyshaittaohjelma yrittää käynnistyä, tekoälypohjainen järjestelmä voi havaita epänormaalin verkkokäyttäytymisen ja katkaista prosessin ennen kuin vahinko leviää.

Organisaatioiden kannalta seuraavat vuodet ratkaisevat, kumpaa puolta tekoäly enemmän auttaa. Yritykset ja julkinen sektori, jotka jäävät kiinni eilisen suojausajatteluun, ovat helppoja maaleja. Niille, jotka rakentavat ajattelua, jossa ketään ei luoteta automaattisesti ja ottavat tekoälyyn pohjautuvat valvonta- ja reagointijärjestelmät käyttöön, tekoäly on turvakerros, ei uhka. Kyberuhkien torjunta muuttuu hiljalleen käsityöstä automaatioksi, jossa ihmisen rooli on jatkossa johtaa, tulkita ja tehdä vaikeat arvovalinnat.

Suomen kaltaiselle digitaaliselle ja avoimelle maalle tämä muutos on erityisen tärkeä. Meidän arkemme, taloutemme ja kriittinen infrastruktuurimme nojaavat verkkoon enemmän kuin useimmissa maissa. Siksi emme voi suhtautua tekoälyyn vain uutena teknologiana, vaan osana maanpuolustusta ja kokonaisturvallisuutta. Tarvitsemme päätöksiä, joissa tekoälyn hyödyntäminen kyberturvassa nostetaan strategiseksi painopisteeksi. Samaan aikaan kun varaudumme siihen, että myös vihamieliset valtiot ja järjestäytynyt rikollisuus käyttävät tekoälyä meitä vastaan.

Tavallisen suomalaisen näkökulmasta viesti on kaksiosainen. Ensinnäkin, varovaisuus ei ole vain nörttien harrastus, vaan osa tämän päivän kansalaistaitoja. Kaikkiin viesteihin, puheluihin ja videoihin ei voi enää luottaa ulkonäön perusteella. Toiseksi, vastuuta ei saa sysätä yksilöille yksin. Yritysten, viranomaisten ja päättäjien on huolehdittava, että tekoälyn hyvä puoli valjastetaan yhteiseksi suojaksi: älykkäät huijaukseneston järjestelmät pankeissa, paremmat turvapalvelut kuluttajille, nopea reagointi ja avoin viestintä, kun uusia ilmiöitä ilmenee.

Tekoäly ei ole hyvän tai pahan puolella. Se on voima, joka suurentaa sitä, mitä ihminen haluaa tehdä – myös kybermaailmassa. Seuraavien viiden vuoden kysymys on, annammeko edun rikollisille vai hyödynnämmekö samaa teknologiaa niin määrätietoisesti, että Suomi pysyy turvallisena myös tekoälyn aikakaudella. Tämä ei ole vain tekninen kysymys, vaan arvovalinta.