Suomalaisilta vietiin miljoonia – kaiken takana oli 21-vuotias opiskelija

Kansainvälisessä operaatiossa oli mukana myös Suomen Keskusrikospoliisi.

Suomalaisilta huijattiin yli 3 miljoonaa euroa 21-vuotiaan opiskelijan kehittämien ohjelmistojen avulla. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva

Markus Puolakanaho

12:30

Keskusrikospoliisi kertoo, että brittiläinen tuomioistuin on tuominnut 21-vuotiaan opiskelijan seitsemäksi vuodeksi vankeuteen. Suomen poliisi oli mukana kansainvälisessä operaatiossa.

Opiskelija myi useiden vuosien ajan rikollisille ympäri maailmaa ohjelmistoja, joiden avulla ihmisten pankkitunnuksia pystyttiin kalastelemaan. Keskusrikospoliisi kertoo Instagramissa, että ohjelmistot käyttivät hyväkseen huijaussivustoja, jotka muistuttavat oikeiden pankkien sivuja.

Keskusrikospoliisin mukaan opiskelijan myymien ohjelmistojen avulla rikolliset ovat huijanneet ihmisiltä yli 100 miljoonaa euroa 24 eri maassa. Suomalaisilta huijattiin opiskelijan toiminnan seurauksena yli 3 miljoonaa euroa.

– Keskusrikospoliisin antamille tiedoille annettiin myös painoarvoa. Kansainvälisen viranomaisyhteistyön avulla kyettiin näin puuttumaan rikolliseen toimintaan, jotta tekijä on saatu vastuuseen teoistaan, se kertoo Instagramissa.

Tuomioistuimen päätöksessä kiinnitettiin Keskusrikospoliisin mukaan erityishuomiota toiminnan haitallisuuteen.

Vastaavista huijauksista on uutisoitu viime aikoina myös Ilta-Sanomissa. Esimerkiksi Suomen Telemarkkinointiliitto varoitti heinäkuun lopulla huijausviestien uudesta aallosta, jossa viestit ovat muuttuneet yhä uskottavammiksi.

Erityisesti Suomi.fi:n, S-Pankin ja Nordean nimissä lähetettyjä huijauksia on havaittu runsaasti. Viestit voivat sisältää aidolta kuulostavia ja kiireellisiä pyyntöjä, kuten ”Päivitä tietosi”, ”Tarkista uusi viesti” tai ”Tilisi käyttö on estetty”.

Linkkejä seuraamalla ja pankkitunnuksensa luovuttamalla uhri päästää rikolliset varastamaan kaikki rahansa. Myös henkilötietoja voidaan udella.

Huijausviesteissä on käytetty hyväksi luottamusta ja kiireen tunnetta kehottamalla klikkaamaan linkkiä esimerkiksi ”turva­päivityksen” tekemiseksi tai ”tilin varmistamiseksi”.