X-palvelussa kyse ei ole vain Muskin käynnistämistä teknisistä muutoksista. Myös trollaus, häirintä ja verkkoöykkäröinti ovat turvonneet alustalla sillä tasolle, että merkkejä veteraanikäyttäjien joukkopaosta näkyy meillä Suomessakin.

Brittiläinen tietoturva-ammattilainen Marcus Hutchins huomautti Escaping Tech -blogissaan, että mainosvetoiset sosiaalisen median alustat sietävät väärinkäytöksiä taloudellisten tarpeittensa vuoksi.

”Negatiiviset tunteet kiinnittävät ihmisten huomion myönteisiä tunteita vahvemmin. Viha ja pelko lisäävät sitoutumista ja sitoutuminen lisää mainosnäyttökertoja”, Hutchins kirjoitti.

Näin ajateltuna esimerkiksi Metan heinäkuussa Yhdysvalloissa ja Britanniassa avaama Twitter-kopio Threads ei välttämättä ratkaise mitään, vaikka se onnistui keräämään alle viikossa yli sata miljoonaa käyttäjää.

KENTIES KOMPROMISSINA internetin avointen palvelujen ja synkän verkon suljettujen piilopaikkojen voisi toimia esimerkiksi Mastodon-palvelu. Ainakin Mastodonin suosio on noussut nopeasti sen jälkeen, kun Musk otti Twitterin haltuunsa.

Saksalaisen sovelluskehittäjän Eugen Rochkon jo 2016 luoma avoimen lähdekoodin Mastodon muistuttaa perustoiminnoiltaan Twitteriä, mutta toiminnot tarjoillaan itsenäisesti toimivilla solmuilla, joita kutsutaan instansseiksi.

Käyttäjät rekisteröityvät tiettyyn Mastodon-instanssiin, mutta yksittäiset instanssit ovat myös vuorovaikutuksessa keskenään.

Kuka tahansa voi pystyttää myös oman Mastodon-palvelimensa hieman samaan tapaan kuin muinaisina BBS-purkkien aikoina. Jokainen Mastodon-instanssi vastaa itse siitä, miten palvelussa keskustellaan eli minkälaista kieltä alustan viestit eli tootit voivat sisältää.

Lahjoituksiin perustuva epäkaupallisuus saattaa myös osaltaan karsia törkeyksiä. Mastodonin käyttäjät tuskin haluavat sponsoroida tympeää likakaivoa, mikä kannustaa ylläpitäjiä pitämään keskustelut siisteinä.

Mastodonin edustama fediversumi, fediverse, tarkoittaa itsenäisiä, mutta toistensa kanssa vuorovaikutuksessa olevia palvelimia. Vastaavaa ajattelua ajaa myös viime aikojen kuumin tulokas Bluesky Social, jossa Twitteriä muistuttava järjestelmä hajautetaan itsenäisesti toimintaansa hallitseville palvelimille.

Bluesky Socialin mobiilisovellus tuli keväällä tarjolle sekä Androidille että iPhonelle, mutta sisäänpääsy onnistuu tätä kirjoittaessa vain kutsulla. Odotuslistalle voi rekisteröityä Blueskyn verkkosivulla.

Blueskyn kiinnostavuutta nostaa myös se, että muuan sen taustavaikuttajista on Twitterin perustaja Jack Dorsey. Bluesky-palvelu onkin tulkittu Dorseyn yritykseksi luoda Twitteriä paremmin toimiva sosiaalinen media, jossa valta jätetään käyttäjien käsiin.

EHKÄ VERKKOKESKUSTELUT eivät siis ole vielä lopullisessa umpikujassa. Myös internetin synkän metsän teorian esitellyt Yancey Strickler jaksaa uskoa parempaan.

Strickler jatkoi aiheen käsittelyä blogimerkinnässään Beyond the Dark Forest Theory of the Internet. Siinä Strickler huomautti, että yksityisille kanaville eristäytymisessä on kääntöpuolensa. Synkän metsän piilopaikoista voi tulla niin syvälle haudattuja koloja, ettei niillä ole enää yhteyttä ulkomaailmaan.

Pakeneminen avoimesta verkosta ei ole eduksi ainakaan yhteiskunnallisen keskustelun kannalta. Stricklerin näkemyksen mukaan ratkaisu olisikin pyrkiä olemaan itsensä kaikissa yhteyksissä, niin vaikeaa kuin se onkin.

Silti yrittäminen saattaa kannattaa. Siksi myös Strickler julkaisi internetin synkkää metsää käsittelevän tekstinsä oman sähköpostilistansa lisäksi kaikille avoimessa Medium-palvelussa.

”Emme voi lymyillä synkissä metsissä ja odottaa asioiden muuttuvan parempaan suuntaan. Jotta voisimme vaikuttaa myönteisesti omiin yhteisöihimme ja kulttuureihimme, meidän pitää myös osallistua niihin aktiivisesti.”