Tämä suomenkielinen huijausviesti on konekäännöksen jäljiltä osin lukukelvoton. Jani Keronen

Liikenne- ja viestintävirasto tiivistää yhteistyötä kaupallisten toimijoiden kanssa taistelussa puhelu-, tekstiviesti- ja sähköpostihuijauksia vastaan.

Rai Suihkonen

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom haluaa tiivistää yhteistyötä kaupallisten toimijoiden kanssa, jotta tekoäly voidaan valjastaa torjumaan esimerkiksi puhelu-, tekstiviesti- ja sähköpostihuijauksia.

– Suojautuminen on jatkuvaa kilpajuoksua muun muassa taloudellista etua hakevien rikollisten kanssa. Tekoälyn hyödyntäminen nopeuttaisi reagointia huijauksiin, Traficomin pääjohtaja Jarkko Saarimäki toteaa.

Käytännössä esimerkiksi tekoälyohjelmistoa hyödyntävä älypuhelin voisi tunnistaa huijausyrityksen ennen kuin ihminen haksahtaa antamaan pankkitunnuksena tai luottokorttitietonsa.

– Yritysten ja viranomaisten yhteistyöllä voisi luoda uudenlaisia suojausmekanismeja. Parhaimmillaan suojaukset estäisivät sen, etteivät huijauspuhelut tai viestit edes tulisi läpi kuluttajien tai yritysten puhelimiin, tietokoneisiin ja muihin päätelaitteisiin.

Saarimäen mukaan huijareiden tunnistaminen on yhä vaikeampaa, sillä rikolliset eivät kaihda mitään keinoja.

– Huijauspuhelu voidaan soittaa esimerkiksi matkien oman äidin ääntä, joka pyytää esimerkiksi siirtämään rahaa, Saarimäki havainnollistaa.

Verkkorikollisuudessa rikollisia kiehtovat pieni kiinnijäämisriski ja mahdollisuus pikavoittoihin. Käytännössä tämä ilmenee muun muassa siten, että jos huijari lähettää vaikkapa sata miljoonaa kalasteluviestiä, vähintään satoja ellei tuhansia tarttuu täkyyn ja menettää pahimmassa tapauksessa rahaa, identiteettinsä tai muuta tärkeää.

Traficomin kyberturvallisuuskeskus on varoittanut alkuvuonna etenkin sähköpostitilien murroista, pankkihuijausviesteistä, poliisin nimissä tehdyistä ylinopeussakkohuijauksista ja Omavero-palveluun kohdistuneista huijauksista.

Erityisen hankalia tunnistettavia ovat syväväärennökset. Ne sisältävät aidolta vaikuttavaa kuvaa, videota tai ääntä, jotka on tehty yhdistelemällä tai muuntamalla olevassa olevaa materiaalia tekoälyn avulla.

Syväväärennöksiä on jo käytetty maailmalla osana informaatiovaikuttamista esimerkiksi yhteiskunnallisessa keskustelussa. Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan suomenkielisten syväväärennöksien käyttö ei vaikuta olevan vielä kovinkaan yleistä.

Pääjohtaja Saarimäen mukaan rikollisten lisäksi tietoverkoissa toimivat valtiolliset toimijat. Valtiollisten toimijoiden motiivina voi olla rahan huijaamisen sijaan esimerkiksi tiedonkeruu kohdemaan kriittisestä infrastruktuurista tai poliittisesti kiinnostavien tietojen varastaminen.

– Rikollisten ja valtiollisten toimijoiden osuus kyberuhkista tulee säilymään vahvana jatkossakin, Saarimäki toteaa.

Jarkko Saarimäki aloitti pääjohtajana viime joulukuussa. Traficom

Traficom ei listaa maita, joista valtiolliset toimijat tehtailevat huijauksia Suomeen.

– Venäjää, Kiinaa ja Pohjois-Koreaa on pidetty maailmanlaajuisesti aktiivisina maina, jotka käyttävät laajasti eri keinoja saadakseen haluamaansa tietoa kohdemaan kriittisestä infrastruktuurista sekä poliittisista ja taloudellisista salaisuuksista.