Valeverkkokauppa mainosti ”rakkaudella tehtyjä vaatteita”. Tässä jutussa näytetään, kuinka meitä huijataan.

Toni Lehtinen HS, teksti

Julkaistu 14.10.2025

Turkulainen Outi Ekman etsi uutta mekkoa ja päätyi yhden kivannäköisen perässä verkkokauppaan nimeltä NaavaTurku.

Kauppa oli ”1980-luvulla perustettu perheyritys”, joka myi ”rakkaudella tehtyjä vaatteita”, näin sivustolla mainostettiin. ”Jokainen takki, villapaita, laukku ja kenkä sisältää palan meistä.”

Se kuulosti idylliseltä.

Mutta sellaista kauppaa Turussa ei ole. Eikä muuallakaan.

Ja kun jälkiä alkaa seurata, ne johtavat pienelle asuinalueelle Pohjois-Hollantiin, josta käsin pyöritetään NaavaTurkua ja monia muita vale­verkko­kauppoja.

Reeta-mekko, alehintaan 54,96 euroa. (Kuvakaappaus sivustolta)

Ekmanin epäilyn herätti NaavaTurun sivustolla se, että yrityksen puhelinnumeroa tai osoitetta ei löytynyt. Hän lähetti asiakaspalveluun viestin.

”Hei, miksi teillä ei ole puhelinnumeroa? Kiinnostaa Reeta, raidallinen sininen mekko (alehinta 54,95 euroa). Missä teidän mallistot valmistetaan”, Ekman kysyi.

Asiakaspalvelija Aada kiitti suomeksi ja kertoi, että sivusto ei tarjoa tällä hetkellä puhelintukea.

”Turun myymälämme on suljettu, koska keskitymme verkkopalvelumme kehittämiseen.”

Aada ei vastannut kysymykseen vaatteiden alkuperästä, joten Ekman toisti kysymyksen.

”Varastomme ja logistiikkamme sijaitsevat Kiinassa”, Aada vastasi.

HS on nähnyt koko viestittel­yketjun Aadan ja Ekmanin kesken.

NaavaTurku esitti, että yrityksellä olisi liiketila Turussa. (Kuvakaappaus sivustolta)

NaavaTurun kotisivulla on kuva kivi­jalka­liikkeestä. Se vaikuttaa tekoälyn luomalta. Valon suunta ja heijastukset ikkunassa eivät näytä luontevilta.

Kuvassa kaupan edustalla kulkee jalkakäytävä, jonka reunakivet ovat epäsäännöllisen mittaisia. Virhe, jonka juuri tekoäly tekisi.

Reeta-mekko, johon Outi ihastui, ei myöskään ole NaavaTurun omaa tuotantoa. Se käy ilmi, kun etsii kuvan alkuperää Googlen käänteisellä kuvahaulla. Sama mekko löytyy yli 50 verkkokaupasta eri nimillä: Mara, Melania, Elovis, Helmi, Noora ja Amary.

Muiden tuotekuvien käänteishaku paljastaa lisää. Osa on kopioitu latvialaisesta Joom-verkkokaupasta, osa luotu tekoälyllä. Tekoälyn käytöstä kertoo, että joidenkin kuvien tiedostonimissä näkyy sana chatgpt.

Kyse on tyypillisestä drop­shippauksesta.

Siinä verkkokauppa ei valmista itse tai edes varastoi tuotteita, vaan tilaa ne asiakkaan ostoksen jälkeen tavaran­toimittajalta, usein Kiinasta. Asiakkaalle hinta keinokuidusta tehdystä paidasta tai housuista voi olla vaikkapa 50 euroa, vaikka kauppiaalle se maksaa vain muutaman euron.

Tyypillistä on, että tuote ei vastaa tilausta, jos se ylipäätään toimitetaan.

”Tuote voi olla väärän kokoinen, eri materiaalia kuin kuvauksessa, tai asiakkaalle on toimitettu aivan eri tuote kuin hän tilasi”, kertoo Kilpailu- ja kuluttaja­viraston (KKV) erityis­asiantuntija Kirsi Nummi.

Dropshippaus ei sinänsä ole laitonta. Mutta kuluttajalla on oikeus saada tieto todellisesta toimitusajasta, tuotteen alkuperästä ja palautusehdoista.

Jos NaavaTurku luo vaikutelman suomalaisesta kivi­jalka­liikkeestä, joka myy suomalaisia tuotteita, mutta taustalla onkin ulkomainen toimija ja tuotteet tulevat Aasiasta, kyse on todennäköisesti harhaan­johtavasta markkinoinnista.

Kuka NaavaTurkua pyörittää? Sen selvittämisessä auttaa EU:n sääntely.

EU velvoittaa kaikkia verkkokauppoja esittämään kotisivullaan yrityksen nimen, osoitteen ja yhteystiedot. NaavaTurusta yhteystietoja ei löydy, mutta löytyy sivuston taustalla toimivan yrityksen nimi: DCP-Commerce.

Somemainonta paljastaa lisää. Siinäkin EU auttaa. Facebook ja muut isot verkkoalustat on velvoitettu julkaisemaan kaikki tiedot mainostajista.

Naavaturku on ostanut Facebookista runsaasti mainostilaa. Maksajaksi on ilmoitettu samainen DCP-Commerce.

Kun on tiedossa yrityksen nimi, löytyy lopulta myös sen perustaja.

Yle teki kesällä NaavaTurusta jutun, jossa kerrottiin, että sen vaatteet tulevat Kiinasta. Näin todennäköisesti onkin, mutta tekijä ei ole Kiinasta.

DCP-Commercen postiosoite löytyy pienestä De Goornin kylästä Pohjois-Hollannista, noin puolen tunnin ajomatkan päässä Amsterdamista.

Kuvissa kylää ympäröivät peltomaat ja vesialueet. Asutus on pääosin rivitaloja ja omakotitaloja.

Oikean osoitteen kohdalla sijaitsee kaksikerroksinen tiiliverhoiltu asuintalo. Katto ruskeansävyistä tiiltä, julkisivussa suuret ikkunat ja etupihalla kookas havupuu, joka peittää osittain näkymän rakennukseen.

Tässä talossa asuu 22-vuotias hollantilainen Daniël. NaavaTurun isä.

Daniëlin kotikatu De Goornin kylässä Pohjois-Hollannissa. (Google Maps Street View 2023)

Daniëlista löytyy jonkin verran julkisia tietoja.

Hän on opiskellut ammatillisessa oppilaitoksessa ROC Horizon Collegessa, josta hän valmistui toissa vuonna.

LinkedIn-profiilinsa perusteella hän on ehtinyt työskennellä useissa verkkokauppaan ja markkinointiin liittyvissä tehtävissä, muun muassa verkkokauppa­päällikkönä ja verkkomainonnan asiantuntijana.

”Minulla on vahva intohimo verkko­kauppa­liike­toimintaan ja olen päättäväinen kehittämään ja rakentamaan uraani tällä alalla”, hän kuvailee itseään LinkedInissä.

Helsingin Sanomat yritti tavoittaa Daniëlia useaan otteeseen haastattelua varten. Puhelut menivät vastaajaan. Lopulta hän kiisti tekstiviestissä olevansa oikea henkilö.

Myöhemmin hän lähetti kuitenkin vielä viestin sähköpostitse.

”NaavaTurku-verkkosivusto on poistettu verkosta. Käsittelemme yhä jäljellä olevia asiakaskyselyitä.”

Daniël kertoo LinkedIn-profiilissaan koulutuksestaan. (Kuvakaappaus LinkedInistä)

Tyypillinen verkkokauppa­huijaus vetoaa asiakkaan tunteisiin ja tarjoaa suuria alennuksia. (Kuvakaappaus sivustolta)

NaavaTurun lisäksi Daniëlin DCP-Commerce-yhtiö löytyy monen muun vaatteita myyvän valeverkkokaupan takaa.

Kaikissa on sama syötti: ne on tehty näyttämään siltä, että ne toimivat ostajan kotimaassa.

Harlow and Hale esiintyy yhdys­valtalaisena verkkokauppana, LucieParis ranskalaisena, Fjord Stavanger norjalaisena ja Lysesbjerg tanskalaisena.

Markkinointi­tapakin on kaikissa sama. Ne mainostavat suuria, jopa 70 prosentin ”loppuunmyynti­alennuksia”, jotka houkuttelevat tekemään ostopäätöksen nopeasti.

Daniël on luonut tekoälyn avulla useita vale­verkko­kauppoja. Harlow & Hale on tehty näyttämään yhdys­valtalaiselta. (Kuvakaappaus sivustolta)

Verkkokauppa­huijaukset yleistyvät vauhdilla. Etenkin sellaiset, joissa verkkokauppa myy trendituotteita poikkeuksellisen halpaan hintaan, KKV:n Kirsi Nummi kertoo.

Näihin kuluttajia houkutellaan sosiaalisessa mediassa näkyvillä mainoksilla.

”Jo pelkästään Naava Turku -verkkokauppaan liittyen olemme saaneet noin kymmenen ilmoitusta”, Nummi sanoo.

Yhdysvaltalainen kuluttajajärjestö Better Business Bureau (BBB) raportoi, että vuonna 2023 verkko-ostohuijaukset muodostivat 41,9 prosenttia kaikista ilmoitetuista huijauksista. Yli 80 prosenttia uhreista menetti rahaa.

Toiminta on kansainvälistä ja järjestäytynyttä. Kansainvälisen poliisijärjestö Interpolin First Light 2024 -operaatiossa etsittiin ja jäljitettiin kansainvälisiä huijaus­verkostoja, jotka pyörittivät muun muassa sijoitus- ja romanssi­huijauksia sekä petollisia puhelin- ja verkko­kampanjoita.

Sen seurauksena 61 maassa pidätettiin 3 950 epäiltyä ja jäädytettiin 6 745 pankkitiliä. Kohteina olivat erityisesti verkossa toimivat petosverkostot – joukossa myös valeverkkokaupat, joiden kautta kuluttajilta kerättiin maksuja tuotteista, joita ei koskaan toimitettu.

Suomalais­kuluttajille suunnatulle huijaus­sivustolle on KKV:n mukaan tyypillistä se, että nimessä esiintyy jokin suomalainen paikannimi. Esimerkkejä riittää: Emiyo Suomi, Liva Helsinki, Zinni Tampere tai Kalevala Tampere.

”Tuotteet ovat useimmiten vaatteita, kenkiä, asusteita, elektroniikkaa tai kosmetiikkaa”, Nummi kertoo.

Viime kesänä verkkoon putkahti valeverkkokauppa, joka esiintyi suomalaisena. (Kuvakaappaus sivustolta)

Esimerkiksi viime kesänä avautui verkkokauppa nimeltä Linnea Butiikki Helsinki.

Sen jäljet eivät johda Hollantiin vaan Yhdysvaltoihin.

Juuri nyt Linneassa on kuulemma meneillään loppuunmyynti. Tarina on koskettava (sekin tyypillinen merkki huijaus­yrityksestä). Kauppias kertoo, että butiikki on hänelle kaikki kaikessa, mutta loppuunmyynnin taustalla on tyttären sairaus.

”Aiemmin tänä vuonna Emilyllä todettiin vakava sairaus. Hän tarvitsee enemmän hoitoa, enemmän aikaa ja enemmän minua.”

Oikaisu kello 8.45: Poistettu jutusta virheellinen kuvaajan nimi.

Tekoäly alkaa olla vaarana huijauksissa. Kuvista pitää katsoa tarkasti virheitä, ennen kuin huijauksen huomaa. Tuntemattomista verkkokaupoista ei kannata ostaa, vaikka halvalla saisi. Yleensä menettää rahansa. Pankki- tai korttitietoja ei saa antaa millekään tuntemattomalle verkkosivustolle.