Terttu Turkki joutui verkkorikollisen kynsiin ja oli menettää säästönsä. Marita Itävuori

Verkkorikollinen tekeytyi Terttu Turkin ystäväksi ja yritti huijata tältä merkittävän summan rahaa.

Marita Itävuori

Terttu Turkin tammikuinen sunnuntai-iltapäivä alkoi mukavasti. Ystävältä tuli Messenger-pikaviesti.

Tuttu ihminen kertoi osallistuneensa IKEAn kilpailuun, jossa tarvitaan viisi puhelinnumeroa. Yksi enää puuttui.

Alkoi pitkä viestittely.

Mainos – sisältö jatkuu alla

Mainos päättyy

Sitten puhelimeen kilahti pyyntö koodista. ”Jos voitan, voimme jakaa voiton”.

”Kaikki on minun hallinnassani. IKEA ja Facebook tekevät yhteistyötä tässä kampanjassa, joten Facebook lähettää sinulle tekstiviestin.”

Turkki naputteli viestikenttään puhelinnumeronsa.

Mainos – sisältö jatkuu alla

Mainos päättyy

– En ottanut alussa oikein tosissani koko juttua.

Sitten kilahti uusi viesti.

”Saamasi koodi on Facebookin sponsoroima äänestyskoodi. Viestilläsi ei ole mitään tekemistä sinun kanssani. Älä huoli, perheeni ja ystäväni äänestivät myös minua.”

Taas viesteissä kilahtaa koodeja ja lopuksi ilmoitus, jossa onnitellaan voitosta: ”Voitimme yhdessä 8 100 euroa.”

Turkki ehti jo ajatella, että osan summasta voisi laittaa lähetystyöhön ja osalla auttaa sukulaista.

– Tässä olisi pitänyt järjenkin sanoa jotain jotain, mutta ei sanonut.

Saman tien neljä muuta puhelinnumeroa oli kadonnut. Turkki ja hänen ystäväkseen luulemansa viestittelijä jäivät viestimään keskenään.

Jälkikäteen Turkki mietti, että jos yli 85-vuotias ystävä käyttää sanaa ”super” ja laittaa perään paljon emojeja, niin järjen pitäisi varoittaa. Ei varoittanut.

”Valitse pankkisi ja täytä vaiheet.”

– Se oli tosi tyhmää. Sinne joutui pistämään pankin salasanat. Se ei vielä riittänyt. Annoin loppujen lopuksi ihan kaiken.

”Vahvista ilmoituksesi matkapuhelimen mobiilisovelluksessa.”

Pikku hiljaa viestittelijä pääsi yhä syvemmälle Turkin pankkiasioihin.

Lukuisten viestien jälkeen Turkin epäilykset alkoivat kuitenkin herätä.

– Minusta tämä on pelottavaa. Tämä voi olla huijaus, hän viestitti.

Huijari on kuitenkin rauhoitteleva ja sitkeä.

Viestittelijä kysyy pankin avainkoodeja. Ollaan jo pankissa. ”Siirto on aloitettu”.

Siinä vaiheessa Turkki pyytää ystäväkseen olettamaansa soittamaan. Hän ei soita. Turkki menee myös nettipankkiinsa.

Vaikka minäkin aika törttö olen, niin huijari oli aika taitava.

– Tilit olivat vielä ok ja siirsin rahat käyttötililtä tuottotilille.

Sitten ruutuun pamahti viesti, joka kylmäsi: viestin mukaan Turkki oli nostamassa merkittävän summan rahaa.

Tuli hätä.

Terttu Turkki haluaa kertoa tarinansa varoitukseksi muille. Marita Itävuori

Pankkikortin tunnusluku oli muutettu. Se oli huijarin käsissä.

Koska oli sunnuntai, pankissa oli asioitava robotin kanssa. Turkki löysi kuitenkin puhelinnumeron, jonka jälkeen keskustelukenttään tuli paljon tekstiä. Meni aikaa, ennen kuin Turkki pystyi rullaamaan tekstin alkuun.

– Vihdoin sain puhelinnumeron. Puheluun vastasi mies, joka oli asiallinen ja viisas. Hän sulki sekä pankkitilini että verkkopankini. Se oli viisautta.

Turkin pankkitili sulkeutui viime tipassa, juuri kun rahat olivat lähdössä tililtä.

Myöhemmin Turkki huomasi puhelimestaan pankin viestin ”olet siirtämässä rahaa”, mutta siinä vaiheessa, kun hän viestitteli huijarin kanssa, hän ei pankin viestiä huomannut.

– Täysin viime tipassa ehdin sulkea tilini. Jos ne olisivat olleet vielä nopeampia…. Varjelus oli matkassa.

Verkkohuijaukset ovat pankeille hyvin tuttuja. Yksittäisiin tapauksiin pankit eivät ota kantaa, mutta tyypilliset tapaukset muistuttavat kovasti porvoolaisnaisen kokemuksia.

– Kyseessä on todella ikävä ilmiö. Facebookin arpajaiskalasteluksi sitä kutsutaan. Yleensä jonkun ystävän tili on kaapattu. Sitten tulee ilmoitus, että ollaan osallistumassa tai ystävä on jo ilmoittanut johonkin arvontaan, jossa ollaan voitettu jotain, OP:n talousrikollisuuden torjunnan turvallisuusasiantuntija Marjo Myllyaho kertoo.

Arpajaishuijauksessa huijari pyytää puhelinnumeron, verkkopalvelutunnukset tai maksukortin tiedot.

– Sitä kautta on maksuja lähtenyt. Joissakin tapauksissa uhrille on voitu kertoa, että vahvistettavat maksut ovat saapuvia maksuja. Mitään saapuvia maksujahan ei tarvitse ikinä vahvistaa, Myllyaho painottaa.

Hän tähdentää, että tärkeintä on, että verkkopalvelutunnuksia, maksukortin tietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja ei ikinä luovuta kenellekään, vaan pitää ne omana tietonaan.

– Somessa kaikki ei ole miltä näyttää. On myös paljon valeprofiileja, joita on todella helppo tehdä. Samoin kaappaukset, eli yritetään kaapata verkkopankkitunnusten ja kortin tietojen lisäksi uhrin sometili. Uhrin sometilin kautta pyritään jatkamaan huijausta.

Myllyaho jatkaa, että kasvua tapahtuu kaikenlaisissa huijaustyypeissä.

Viimeisimmän Finanssialan tuottaman tilaston mukaan kappalemääräisesti suurin, 78 prosenttia, on ollut valepoliisihuijaukset ja tietojen kalastelu. Menetykset olivat vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla viisi miljoonaa euroa. Kasvua oli vuoden takaiseen tilanteeseen 93 prosenttia.

Sijoitushuijaukset ovat taloudellisesti merkittävin ryhmä. Niitä oli 37 prosenttia kaikista huijauksista. Menetykset olivat vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla 8,2 miljoonaa euroa. Kasvua oli 155 prosenttia.

– Ilmiö näyttää kasvavan edelleen. Mitä enemmän ihmiset siirtyvät verkkoon, niin tietysti rikolliset seuraavat perässä.

Myllyahon mukaan on viitteitä, että pääasiallisesti huijarit toimivat ulkomailta.

Aiempien vuosien sähköpostihuijaukset erotti jo huonosta suomesta. Esimerkiksi kalasteluviestit alkavat Myllyahon mukaan olla nyt lähes täydellistä suomea.

– Näyttää siltä, että rikollinen käyttää tekoälyä, hyödyntää uutta tapaa, jolloin kielikin saadaan aika hyväksi.

Tyypillisiä piirteitä kalasteluhuijauksissa on kiire, hoputtaminen sekä jonkinlainen painostus. Myös pelottelu kuuluu rikollisten keinovalikoimaan.

– Ihminen saadaan toimimaan tunteen vallassa ja hän ohittaa rationaalisen ajatteluprosessin. Se edesauttaa rikoksen onnistumista.

Huijattu pystyy tekemään akuutit toimenpiteet pankin suuntaan milloin vain. Sulkupalvelu on avoinna 24 tuntia vuoden jokaisena päivänä, jos verkkopankkitunnukset tai maksukortin tiedot ovat vaarantuneet.

– Kun akuutit toimenpiteet on tehty, niin voi rauhallisin mielin odottaa, kunnes pankin asiakaspalvelu aukeaa.

Puhelinnumero, johon voi soittaa sulkeakseen tilinsä, kannattaa pitää nopeasti saatavilla.

Myllyaho painottaa, että huijauksen tai sen yrityksen uhriksi joutuvan ensimmäinen toimenpide on lukita verkkopankkitunnukset ja maksukortit. Sen jälkeen yhteys kannattaa ottaa poliisiin. Poliisiin on syytä ottaa yhteyttä, vaikka huijaus ei olisi onnistunut. Se helpottaa poliisin mahdollisuuksia pitää yllä tilannekuvaa.

Huijausyrityksen jälkeisenä maanantaiaamuna Turkki ei vielä ollut varma, onko hänen tililtään viety kaikki säästöt.

Vielä senkin jälkeen, kun yritys tyhjentää Turkin pankkitili oli keskeytetty, verkkohuijari yritti vedättää:

”Siirto on keskeytynyt. Miten voimme tehdä sen?”

Huijari laittoi painetta: ”Voiton siirron määräaika on hyvin lyhyt.”

– Vaikka minäkin aika törttö olen, niin huijari oli aika taitava.

Turkki on säästänyt verkkohuijarin kanssa käymänsä viestittelyn, jos poliisia kiinnostaisi.

Viestittelijän kieli tuntuu uskottavalta suomen kieleltä. ”Olen erittäin vakava”, särähtää korvaan. ”Miksi et usko minua?” ”Etkö usko minua?”

– Kyllähän minäkin hyvin tiesin, ettei verkkopankkitunnuksia anneta. Mutta toisella kädellä tein näitä, kun pappa oli mennyt tällaiseen kilpailuun.

Turkki lähti ensimmäisenä arkiaamuna pankkiinsa. Vaikka S-pankki toimi vain ajanvarauksella, hän päätti odottaa.

– Istuin siinä sitkeästi ja ajattelin, että vaikka koko päivän, kunhan pääsen johonkin väliin.

Hän harmittelee, että kun huijauksia tehdään viikonloppuisin, niin jotain asiakaspalvelua pankissa pitäisi olla hätätapauksia varten.

Turkki halusi tarkistaa, että säästöt olivat varmasti yhä tallella.

Vajaa viikko tapahtuneen jälkeen Turkki eli yhä käteisvaroillaan, sillä hän ei ollut vielä saanut uusia pankkitunnuksia. Vielä piti saada pankkikortti jälleen toimimaan.

Rikoskomisario Freddie Cederlund kertoo, että verkkorikollisuus järjestäytynyttä rikollisuutta, joka on pääosin ulkomailta ohjattua. Samu Karvala

Myös poliisille verkkohuijaukset ja niiden yritykset ovat hyvin tuttuja.

– Rikosilmoituksia ja yhteydenottoja poliisiin tulee päivittäin liittyen näihin sähköposti- ja viestihuijauksiin. Mainittu petosrikollisuus on erittäin yleistä tänä päivänä, näistä varoitellaan ja tiedotetaan eri tahojen suunnasta erittäin tiuhaan, sanoo rikoskomisario Freddie Cederlund Itä-Uudenmaan poliisilaitokselta.

Cederlund jatkaa, että verkkorikollisuuden jäljet vievät yleensä Suomen rajojen ulkopuolelle.

– Kyseinen rikollisuus on pääosin ulkomailta ohjattua, järjestäytyneen rikollisuuden tehtailemaa toimintaa.

Poliisi suosittelee rikosilmoituksen tekemistä myös silloin, kun huijaus on jäänyt yritykseksi.

– Rikosilmoitus kannattaa tehdä, vaikka rahat olisivat säästyneet, että tieto (rikollisesta) teosta tulee esitutkintaviranomaisen tietoon. Mainitulla on merkitystä paitsi viranomaistoiminnan suuntaamisessa, myös toimintaan suunnattavien toimintamäärärahojen varaamisesta, Cederlund sanoo.