Huijaukset|Kuopiolainen Mika Pöyliö antoi kalastelijalle tekaistut tiedot ja äänitti huijausyrityksen.

Kuva: Mika Pöyliön kokoelma

22.1. 15:36

Huijarit yrittävät saada suomalaisten pankkitunnuksia lähettämällä ensin väärennettyjä Verohallinnon viestejä ja soittamalla sitten pankin nimissä.

Kuopiolainen Mika Pöyliö sai huijauspuhelun, jossa soittaja esittäytyi Osuuspankin asiakaspalvelijaksi ja yritti saada hänet kirjautumaan mobiilipankkiinsa.

Ensin tuli sähköposti. Verottaja halusi muistuttaa kuopiolaista Mika Pöyliötä yrityksen verovelasta. Viesti kehotti suorittamaan maksun verkossa.

Kuuliaisesti Pöyliö klikkasi maksusivulle vievää nappia.

Seuraavaksi puhelin vei hänet ”Verohallinnon” sivuille.

”Voitte tarkistaa maksun tiedot ja suorittaa maksun asiointipalvelussa”, aidon näköisellä sivulla luki.

Sivu tarjosi mahdollisuutta kirjautumiseen verkkopankilla. Sivu halusi myös nimen ja puhelinnumeron.

Pöyliö arvasi kyseessä olevan huijaus, mutta täytti lomakkeen. Seuraavana päivänä tietojenluovutus palkittiin. Oli perjantaiaamupäivä, ja Pöyliön puhelin soi.

Soittaja oli ”Anni Salonen Osuuspankista”. Nimi on hyvin lähellä OP:n sivuilta löytyvän asiakkuuspäällikön nimeä.

”Anni Salonen” kertoi Pöyliölle, että tämän tilille oli kirjauduttu lukuisia kertoja Hollannista. Pöyliö esitti ymmärtämätöntä.

Soittajalla oli tarjota ratkaisu: asiaa voitaisiin selvittää, jos Pöyliö kirjautuisi ensin mobiilipankkiinsa tunnistautumista varten.

Puhelu oli vakuuttava. ”Asiakaspalvelija” ei hätäillyt tai sekoillut sanoissaan, ei edes Pöyliön kysyessä todisteita soittajan henkilöllisyydestä.

”Tälleen puhelimessa se on vähän hankala todentaa että mistä soitetaan, kun soitetaan tuntemattomasta numerosta ihan turvallisuussyistä”, soittaja vastasi.

Voit kuunnella koko huijausviestin alta.

Puhelu loppui, kun Pöyliö ilmoitti ettei halua antaa tunnuksiaan puhelimessa. Hän sanoi epäilevänsä puhelua huijaukseksi.

”Ymmärrän täysin”, soittaja vastasi rauhallisesti ja ilmoitti asian olevan Pöyliön oma päätös ja että hän voisi olla yhteydessä asiakaspalveluun. Puhelu päättyi.

Kokonaisuus oli hyvin uskottava, Pöyliö arvioi. Jos hän ei olisi alasta kiinnostunut, olisi esitys ollut hyvinkin vakuuttava.

Koska häneltä oli kalasteltu yhteystiedot ja pankin nimi jo aiemmin, tiesi huijari soittaa oikean pankin nimissä.

”Silloin puhelu on jo lähtötiedoiltaan paljon uskottavampi.”

Huijarin ainoa suurempi virhe oli se, ettei Pöyliöllä ole yritystä ja siten yrityksen verovelka ei ole mahdollinen. Moni voi kuitenkin kliksutella sivuille myös tarkistamaan asiaa ja selvittämään virhettä.

IT-asiantuntijana Pöyliö on seurannut huijareiden muuttuvia toimintatapoja jo pidemmän aikaa ja koonnut niitä nettisivuilleen.

Harrastusvälineenä hänellä on tekaistu nimi ja prepaid-numero, jonka hän voi antaa huijareille vaarantamatta oikeita tietojaan.

Pöyliö on huomannut huijausten kehittyneen. Esimerkiksi tammikuun aikana häntä on pyydetty myös päivittämään tietojaan Verohallinnolle lomakkeen avulla.

Huijausviesti johti lopulta Verohallinnon sivuille. Uhri voisi kuvitella tietojen olevan nyt päivitetty ja homman hoidettu.

”Sitä on niin varoiteltu, että pankkitunnuksella tai sähköpostilinkkien kautta ei saa kirjautua”, hän pohtii syitä uuteen taktiikkaan.

Puhelun laatu osoittaa, ettei huijauksia ole helppo tunnistaa, Pöyliö sanoo. Stereotypia hölmöstä huijattavasta ei siis pidä paikkaansa.

Asiantuntija arvaa, mihin puhelu olisi seuraavaksi edennyt.

Kuvaus osuu yleiseen huijaustyyliin, turvatilipetokseen, kertoo Finanssiala ry:n varautumisesta ja rikollisuuden torjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm.

Kaava on sama kuin Pöyliön tapauksessa. Ensimmäisessä yhteydenotossa udellaan käytännössä vain tietoa uhrin pankista.

Seuraavassa yhteydenotossa huijari soittaa juuri tämän pankin asiakaspalvelijana. Hän kertoo uhrille, että tämän rahat ovat vaarassa joutua huijareiden kynsiin.

Soittaja opastaa uhria siirtämään rahansa pois ”turvatilille” eli tosiasiassa huijareille. Puhelun aikana uhrille luodaan kiireen tuntua tavalla tai toisella. Tavoitteena on, että hän hoitaisi tilisiirron puhelun aikana.

”Rikolliset eivät halua, että oikea pankki pääsee soittamaan väliin.”

Pikamaksujen ansiosta rahat siirtyvät saman tien.

Soittajat tekevät kaikkensa vaikuttaakseen luotettavilta. He saattavat esimerkiksi peilata uhrin murretta tuntuakseen tutuilta ja turvallisilta.

Huijarit myös onnistuvat. Kalastelupetoksissa liikkuu suuria rahasummia. Pankkien kokoamien tilastojen mukaan vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla huijarit veivät suomalaisilta yhteensä 16,5 miljoonaa euroa. Samalla aikajaksolla pankit estivät huijauksia 21 miljoonan edestä.

”Rikokset, joissa uhri saadaan puhelimeen, ovat hirvittävän tehokkaita”, Saxholm sanoo.

Ystävällisen kuuloista asiakaspalvelijaa voi olla vaikea hoksata huijariksi, mutta Saxholmilla on yksi yleispätevä neuvo huijausten välttämiseksi.

Pankeilla on kyllä keinoja suojata asiakkaan rahat, mikäli tilillä havaitaan outoa käytöstä, Saxholm muistuttaa. Oikeilla pankeilla ei ole mitään tarvetta pyytää tilinhaltijaa siirtelemään rahoja yhtään mihinkään.