ESIMERKKEJÄ HUIJAUSTYYPEISTÄ:

• Sähköposti- tai tekstiviestihuijaus
  Rikollisten tavoitteena on saada haltuunsa pankin asiakkaan verkkopankkitunnukset tai korttitiedot. Yleensä viesti tulee jonkin luotettavan tahon nimissä, kuten esimerkiksi postin tai poliisin. Viestissä usein kerrotaan havaitusta petoksesta tai epäilyttävästä toiminnasta tilillä.
• Sijoitushuijaus
  Huijari esittelee huipputuottavan, ainutkertaisen sijoitustarjouksen esimerkiksi puhelimitse tai sähköpostilla. Alkuun ”sijoitus” näyttää tuottavan hyvin, ja uhria kannustetaan sijoittamaan enemmän ja enemmän. Lopulta huijarit katoavat sijoitettujen varojen kanssa.
• Toimitusjohtajahuijaus
  Toimitusjohtajahuijauksessa huijari ottaa yhteyttä usein sähköpostitse toimitusjohtajan nimissä ja kehottaa tekemään rahasiirron nopealla aikataululla. Huijarit ovat saattaneet väärentää johtajan sähköpostin ja jopa kerätä esimerkiksi somesta henkilökohtaisia tietoja, joilla parantaa uskottavuutta.
• Rakkaushuijaus
  Huijarit etsivät uhreja esimerkiksi seuranhakupalveluista tai sosiaalisen median avulla. Uhri jää huijarin mielistelyjen pihteihin, ja luottamuksen saatuaan huijari alkaa pyytää rahaa erilaisiin tarpeisiin. Ensimmäiseen rahapyyntöön saattaa kulua pitkiäkin aikoja, eikä uhri siten osaa epäillä tulevansa huijatuksi.
• Huijaussivusto
  Huijaussivustot ovat usein on taidokkaasti tehtyjä, eikä niitä helposti voi erottaa oikeasta esimerkiksi pankin tai viranomaisen sivusta. Huijaussivustoille voi päätyä esimerkiksi hakukoneen kautta ja pahimmassa tapauksessa luovuttaa pankkitunnuksensa rikollisille.
• QR-koodihuijaus
  Huijarit tehtailevat QR-koodeja, joilla väitetysti pääsee vaikkapa lunastamaan tarjoustuotteen. Koodiin sisältyvä linkki johtaa kuitenkin huijaussivustolle, jolla kalastellaan pankkitunnuksia ja muita tietoja. QR-koodi on neliön muotoinen linkki, joka luetaan puhelimen kameran avulla.