Jarno Limnéll 06.09.2025 08:14 | (Päivitetty 06.09.2025 09:43)

Kuvittele tilanne. Saat kiireellisen puhelun lapseltasi. Hän kuulostaa paniikilta, ääni murtuu ja taustalta kuuluu melua. Hän pyytää apua heti. Luonnollinen reaktio on toimia välittömästi. Mutta entä jos kyse ei olekaan lapsesi äänestä, vaan tekoälyllä luodusta jäljitelmästä?

Tämä ei ole enää tieteiselokuvaa vaan arkipäivää. Digitaalisessa ympäristössä huijarit hyödyntävät samoja työkaluja, joita me pidämme edistyksenä ja innovaatioina. Generatiivinen tekoäly tuottaa täydellisiä sähköposteja, luo uskottavia someprofiileja ja synnyttää videoita, joissa esiintyy tuttuja kasvoja. Kun silmämme ja korvamme vakuutetaan, mieli seuraa mukana.

Huijausten voima ei silti perustu vain teknologiaan. Se perustuu ihmismielen manipulointiin. Rikolliset käyttävät hyväkseen kolmea asiaa: luottamusta, pelkoa ja kiirettä. Jos viesti näyttää tulevan viranomaiselta, pankilta tai läheiseltä, jos se luo hätätilanteen ja jos painostetaan toimimaan heti, riski erehtyä kasvaa dramaattisesti. Esimerkiksi Ylen uutisoima tapaus, jossa huijari esiintyi toimittajana ja kiristi alastonkuvilla, osoittaa, kuinka syvälle psykologinen manipulointi voi ulottua.

Tekoäly on nostanut huijaukset uudelle tasolle. Enää ei puhuta kömpelöistä sähköposteista, vaan virheettömistä viesteistä, deepfake-videoista ja äänistä, joilla voidaan jäljitellä johtajaa, viranomaista tai läheistä. Jo miljoonien eurojen arvoisia siirtoja on tehty vain siksi, että tekoälyllä luotu ääni kuulosti aidolta. Romanssi- ja sijoitushuijauksissa tekoälyllä käydyt pitkät keskustelut rakentavat luottamusta kuukausien ajan, kunnes uhri on valmis antamaan rahansa.

Samalla on hyvä muistaa, että tekoäly toimii myös puolustajana. Pankit ja viranomaiset käyttävät sitä tunnistamaan epäilyttävää toimintaa ja viestejä. Mutta lopulta mikään teknologia ei voi korvata ihmisen omaa kriittistä ajattelua. Se, pysähdymmekö hetkeksi. Se, kyseenalaistammeko. Se, uskallammeko varmistaa toisesta kanavasta.

Miten yksilö voi varautua? Ensinnäkin pysähtymällä. Jos viesti luo kiireen tuntua tai herättää voimakkaita tunteita, kyse voi olla ansasta. Toiseksi varmistamalla asioita toisesta kanavasta – älä luota pelkkään puheluun tai videoon, jos pyyntö tuntuu oudolta. Kolmanneksi käyttämällä monivaiheista tunnistautumista, joka tekee tilien kaappaamisesta vaikeampaa. Ja lopuksi keskustelemalla avoimesti läheisten kanssa. Tietoisuus on paras puolustus.

Huijaukset eivät katoa, vaan kehittyvät. Tekoäly antaa niille uuden voiman. Mutta yhtä lailla se voi antaa meille uusia suojakeinoja. Meidän vahvin puolustuksemme on tietoisuus, skeptisyys ja rohkeus pysähtyä.

Meidän jokaisen kannattaa kysyä itseltämme: jos saisimme juuri nyt puhelun läheiseltä, joka kuulostaa aidolta mutta vaatii toimimaan heti – pysähtyisimmekö vai toimisimmeko?