Itä-Suomen poliisin tietoon tuli helmikuussa 175 tietoverkkoavusteista petosta tai maksuvälinepetosta. Poliisi julkaisi pitkän liudan esimerkkejä suomalaisiin pelkästään helmikuussa kohdistuneista petoksista.

Joissain tapauksissa kestää jopa vuosia, ennen kuin uhrit ymmärtävät tulleensa huijatuiksi. Adobe Stock / AOP
18.3.2026 klo 20:40
Rikoskomisario Juha Leinonen kertoo poliisin tiedotteessa, että omista pankkitunnuksista on syytä pitää visusti huolta niin puhelimeen vastatessa kuin viestejäkin lukiessa. Erityisesti tuntemattomien linkkien klikkaamista tulisi välttää.
– Tärkeintä on muistaa, että verkkopankkitunnuksia, pankki- tai luottokortin tietoja tai muita arkaluontoisia tietoja ei pidä antaa kenellekään ulkopuoliselle. Poliisi, pankit tai mikään muukaan virallinen taho ei kysy sinulta näitä edellä mainittuja tietoja puhelimessa, sähköpostilla, tekstiviestillä tai viesteillä eri keskustelusovelluksissa, Leinonen alleviivaa.
Huijauksia on tehtailtu viime aikoina muun muassa Suomi.fin, Omaveron ja Omakannan nimissä. Leinonen muistuttaa, että viranomaispalveluihin tulee kirjautua vain ja ainoastaan palvelun omien sivujen tai virallisen mobiilisovelluksen kautta, ei sähköpostien tai viestien mukana tulevista linkeistä.
Suomalaisia on vedätetty myös puhelimitse kertomalla, että rahat ovat vaarassa, ellei niitä siirretä turvaan turvatilille. Minkäänlaisia turvatilejä ei kuitenkaan ole olemassa, vaan näissä tapauksessa uhrit ovat siirtäneet rahat suoraan rikollisille.
Kuten hiljattain kerroimme, ovat rikolliset olleet yhteydessä uhreihin myös poliiseina esiintyen.
Lue myös
Jos ”poliisi” sanoo näin, älä missään nimessä tottele
Näin suomalaisia taas huijattiin
1950-luvulla syntynyt siilinjärveläismies ilmoitti helmikuussa joutuneensa kryptovaluuttahuijauksen uhriksi. Hän oli alkanut epäillä huijausta jo viime syksynä, mutta luotti toisen huijarin väitteisiin siitä, että varat olisi mahdollista saada takaisin. Mies menetti alkuperäisen ”sijoituksensa” lisäksi myös ne 7 000 euroa, jotka hän maksoi huijarille saadakseen alkuperäiset rahansa takaisin.
Kryptohuijauksen uhriksi joutui myös kuopiolaisnainen. Hän menetti 98 000 euroa saatuaan yhteydenoton Frank Lizotte -nimiseltä mieheltä, joka lupasi mukavia tuottoja tietyille kryptosijoituksille. Nainen oli asentanut tietokoneelleen Anydesk-nimisen ohjelman ”Frankin” pyynnöstä ja ottanut myös pikavippejä useilta rahoitusyhtiöiltä.
– Nyt Frank sekä rahat ovat kadonneet, poliisi kertoo tiedotteessaan.
1940-luvulla syntynyt nainen puolestaan oli onnekkaampi. Vaikka nainen oli vähällä menettää 30 000 euroa ulkomaalaisesta numerosta soittaneelle ”tietokoneihmisenä” esiintyneelle huijarille hyväksymällä tilisiirron tämän tilille, oli hän tajunnut petoksen nopeasti, ja pankki ehti palauttaa rahat.
Kangasniemeläinen nainen oli saanut Whatsapp-viestin, jossa kehotettiin osallistumaan arvontaan. Arvontaan osallistumiseksi oli pitänyt luovuttaa pankkitunnukset, minkä nainen oli myös tehnyt. Naisen tililtä vietiin 14 000 euroa. Samaan arvontahuijaukseen haksahti myös 1980-luvulla syntynyt kuopiolaisnainen, joka menetti huijareille lähes 5 000 euroa.
1940-luvulla syntynyt nainen oli saanut puhelun poliiseina esiintyneiltä huijareilta, jotka kyselivät, oliko nainen huomannut rahojensa kadonneen. Henkilöt olivat kyselleet naiselta tietoja, ja hän oli mahdollisesti luovuttanut myös pankkitietonsa. Tililtä katosi 18 000 euroa.
Siilinjärveläisnainen oli puolestaan saanut sähköpostiinsa ilmoituksen uudesta verottajan lähettämästä Suomi.fi-viestistä. Nainen oli klikannut sähköpostissa ollutta linkkiä ja syöttänyt avautuneelle sivustolle pankkitunnuksensa. Tililtä vietiin yhteensä lähes 13 000 euroa, josta noin 8 000 euroa onnistuttiin saamaan takaisin.
1960-luvulla syntynyt mikkeliläisnainen kertoi poliisille saaneensa soiton Osuuspankin kyberpalvelusta. Hän teki, kuten soittaja oli pyytänyt ja menetti 11 000 euroa. Tämän lisäksi naisen nimissä avattiin uusi tili, johon oli yritetty siirtää 9 000 euroa.
– Soittaja oli kertonut, että he toivovat saavansa tekijän kiinni ja sen vuoksi he halusivat siirtää naisen tilillä olevia varoja toiselle tilille siksi aikaa, kun naisen tilille ajetaan virusohjelmaa, poliisi kertoo.
1960-luvulla syntynyt nainen sanoi lainanneensa deittisivustolla yhteyttä ottaneelle ”Heikille” vuosien saatossa 55 000 euroa. Nainen ei ole koskaan tavannut miestä, eikä mies ole maksanut rahoja takaisin. Poliisin mukaan ”Heikki” oli lainannut rahaa muun muassa mökin vesivahingon korjaukseen, veljen leikkauskuluihin, lasten joululahjoihin, auton ostamiseen, bensaan ja porokolarin kuluihin.
SUOJAUDU TIETOJENKALASTELUHYÖKKÄYKSILTÄ
- Älä luovuta pankkitunnuksiasi ulkopuoliselle.
- Älä käytä pankkitunnuksiasi tai korttitietojasi teksti- tai sähköpostiviestissä olevan linkin kautta. Lue aina tarkasti, mitä olet varmistamassa pankkitunnuksillasi.
- Pankki, poliisi tai kukaan muukaan laillinen toimija ei soita ja pyydä pankkitunnuksiasi tai siirtämään varojasi turvatilille. Minkäänlaisia turvatilejä ei ole olemassa.
- Mobiilivarmennepalvelu ei lähetä tunnistautumispyyntöä yllättäen, eli sellainen pyyntö on aina huijaus. Mobiilivarmenteeseen kannattaa aktivoida häirinnänestokoodi, joka estää väärien pyyntöjen lähettämisen. Tunnistautumispyynnön tapahtumatunniste tulee aina tarkastaa.
- Kun siirrät varoja, tee se ilman painostusta tai kiirettä. Ole erityisen varovainen, jos siirto liittyy kryptovaluuttaan tai henkilölle, jota et ole fyysisesti tavannut. Tilinumeron FI-kirjaimet tarkoittavat Suomen maatunnusta.
- Varmistu viestien lähettäjästä. Älä avaa viesteissä olevia linkkejä. Älä kirjaudu tai tunnistaudu linkeistä aukeavalla sivulla pankkitunnuksillasi. Hoida raha-asiat nettipankissa tai pankin mobiilisovelluksella.
- Älä sijoita rahojasi mihinkään sellaiseen, mitä et ymmärrä. Älä luota sijoitusasioissa kehenkään, jota et oikeasti tunne. Huijarit esiintyvät eri keskustelualustoilla tekaistuina henkilöinä tai joltakin toiselta henkilöltä kaapatulla profiililla.
- Älä asenna kenenkään tuntemattoman pyynnöstä puhelimeesi tai tietokoneellesi mitään sovelluksia.
- Jos joudut petoksen uhriksi, ole heti yhteydessä omaan pankkiisi ja kerro tapahtuneesta. Tee tämän jälkeen mahdollisimman nopeasti tapahtuneesta rikosilmoitus poliisille. Mitä nopeammin pankki ja poliisi saavat tapauksesta tiedon, sitä parempi mahdollisuus on saada huijattuja rahoja takaisin.
Lähde: Poliisi