Nostohuijauksia on tehty Tampereella ja ympäryskunnissa runsaasti alkuvuoden aikana. Uhri ja poliisi kertovat, millaisia keinoja huijauksiin nyt käytetään. Poliisi myös kertoo huonosti tunnetun tavan, jolla pankkitilitietojaan voi suojata.

Sisä-Suomen poliisin Tampereen petostutkinnan ryhmänjohtaja Heli Yrjänäinen neuvoo, että kannattaa olla epäileväinen erilaisia pyyntöjä kohtaan. ”Vaikka tuttu ihminen lähettäisi viestin ja kertoisi esimerkiksi vaihtaneensa puhelinnumeroaan, kannattaa varmistaa vaikkapa puhelinsoitolla, että viesti todella on häneltä.” KUVA: ARTTU TIMONEN / AAMULEHTI

Minna Ala-Heikkilä Aamulehti

5.4. 8:15 | Päivitetty 5.4. 18:05

TAMPEREELLA opiskeleva 25-vuotias nainen oli viime marraskuun 7. päivän iltana Ratinan kauppakeskuksen kahvilassa, kun hänen puheilleen hakeutui mies ja nainen. Mies alkoi selittää pariskunnan olevan matkalla Ouluun ja miehen kadottaneen pankkikorttinsa, joten hän ei voinut tankata autoaan. Tilannetta korosti se, että miehen seurassa ollut nainen oli raskaana.

Mies pyysi opiskelijanaista antamaan hänelle käteisenä 300 euroa ja lupasi siirtää tämän nähden heti paikan päällä puhelimella verkkopankistaan vastaavan summan tämän tilille.

”Mies kaivoi puhelimen esiin ja avasi verkkopankkinsa. Sivusto näytti aidolta. En ollut kuullutkaan, että on olemassa verkkopankkia mukailevia huijarisovelluksia”, nainen kertoo.

Hän sanoo miehen esiintyneen vakuuttavasti ja ystävällisesti. Sanojensa vakuudeksi tämä työnsi naiselle 40 euroa vaivanpalkkaa.

”Sillä hän sitoi minut tosi nopeasti, mikä vaikeutti kieltäytymistä.”

Voidakseen tehdä tilisiirron mies pyysi naisen tilinumeron. Hän meni puhelimellaan pankin mobiilisovellukseen etsimään sitä.

”Mies tuli tosi lähelle istumaan ja alkoi auttaa minua, vaikka yritin estellä. Tilanne oli ahdistava. Tuntui että hän näki, paljonko tililläni oli rahaa.”

Saatuaan tilinumeron mies näytti tekevän 300 euron tilisiirron naisen tilille ja esitti puhelimestaan siitä kuitin. ”Hän sanoi, että koska meillä on eri pankit, tilisiirto näkyy tililläni vasta muutaman päivän kuluttua.”

Tosiasiassa rahat eivät koskaan ilmaantuneet naisen tilille.

Aamulehti ei kerro naisen nimeä suojatakseen hänen turvallisuuttaan ja koska hän on joutunut rikoksen uhriksi.

SISÄ-SUOMEN poliisin Tampereen petostutkinnan ryhmänjohtaja Heli Yrjänäinen kertoo, että vastaavia nostohuijauksia on tullut tänä vuonna maaliskuun puoliväliin mennessä poliisin tietoon jo parikymmentä Tampereella ja lisäksi muutamissa ympäryskunnissa.

”Tekijöitä on saatu selvitettyä hyvällä prosentilla.”

Yrjänäisen mukaan on tavallista, että huijari lähestyy kauppakeskuksessa tai kaupan pihalla ja kertoo tarinan kadonneesta tai pankkiautomaatin nielaisemasta kortista, pyytää käteistä rahaa ja lupaa vastineeksi siirtää summan auttajan tilille puhelimella pankin mobiilisovelluksesta.

Vaikka hän näyttää siirtävänsä rahasumman auttajan tilille siinä tämän silmien alla, hän ei tosiasiassa käytä verkkopankkia, vaan verkkopankin testaamiseen tarkoitettua demosovellusta. Toinen tapa on, että maksussa on jokin muu eräpäivä kuin kyseinen päivä. Tällöin raha ei lähdekään tililtä auttajan tilille.

”Vaikka demosovelluksen käyttäminen on tullut jo vuosia sitten, edelleenkään ihmiset eivät laajasti tiedä siitä. Tilanne voi olla painostava ja usein uhrit ovat hyväntahtoisia ihmisiä”, Yrjänäinen sanoo.

Hän varoittaa, että näitä samoja huijaustapoja eli pankin demosivua tai siirrettyä eräpäivää huijarit pyrkivät käyttämään myös, kun tavara vaihtaa omistajaa myyjän ja ostajan tapaamisessa.

KOSKA opiskelijanainen uskoi saaneensa apua pyytäneeltä mieheltä 300 euroa ja vielä 40 euroa vaivanpalkkaa, hän lähti nostamaan pankkiautomaatilta 300 euroa. Matkalla hän soitti poikaystävälleen, koska tilanne tuntui hänestä epäilyttävältä.

”Puhuessani puhelimessa mies tuli taustalle seisomaan ja katsoi suoraan minuun. Minulle tuli tosi uhkaava olo. Koin, ettei minulla ole muuta vaihtoehtoa kuin antaa rahat hänelle. Koko tilanne eteni hyvin nopeasti.”

Nainen teki poliisille rikosilmoituksen asiasta pian. Poliisi on tavoittanut epäillyn.

”Asia etenee oikeuteen toukokuussa. Jutussa on mukana useita asianomistajia. Olen toiveikas, että saan rahani takaisin”, nainen sanoo.

Hän kertoo asian aiheuttaneen hänelle paljon stressiä ja levottomuutta. ”On ollut vaikea hyväksyä, että ihminen voi toimia hyvin vakuuttavasti ja olla silti pahoissa aikeissa. Olen aina auttanut ihmisiä ja halunnut uskoa ihmisistä hyvää. Tuntuu pahalta, että tekijä näki tililtäni, että minulla oli vähän rahaa ja silti hän otti niistä suurimman osan.”

NETTIPETOSTEN huijaustapoja on paljon ja lisää tulee. Heli Yrjänäinen sanoo työpöydälleen tulevan eniten myyntipetoksia, joissa käytetyn tavaran netissä ostanut ei saakaan maksamaansa tavaraa.

Yrjänäinen kertoo, että myyntipetoksia tehdään etenkin kalliista merkkivaatteista, -laukuista ja -kengistä, sisustustuotteista ja suomalaisesta designista ja jopa tuhansien eurojen työkoneista ja -laitteista.

Huijareita voi olla vaikea tunnistaa. Yrjänäisen mukaan yksi varoitusmerkki voi olla prepaid-puhelinnumero, mutta sitä voi olla vaikea todentaa. Huijarin kommunikointitapakin voi joskus soittaa kelloja, mutta ei aina. ”Moni petoksen uhri sanoo, että vastapuoli oli hyvin rehellisen oloinen.”

Yrjänäinen neuvoo, että kun tavara vaihtaa omistajaa, suositeltavaa on tehdä se kasvotusten käteisellä, pankin mobiilisovelluksella tai Mobilepayn kaltaisella maksusovelluksella niin, että suoritus näkyy myyjän tilillä heti. ”Tilisiirtoa en hyväksyisi koskaan, koska siinä maksu ei välttämättä näy tilillä heti. Tilanne voi muuttua painostavaksi, jos ostaja väittää maksaneensa rahat.”

VOISITTEKO antaa minulle sähköpostiosoitteenne Matkahuolto-palvelun käyttöä varten? Haluaisin tilata toimituksen.

Tämäntyyppisen viestin myyjä nykyään usein saa ostajaksi tekeytyneeltä netin käytetyn tavaran myyntipalveluissa. Ostaja kertoo kuriirin tulevan noutamaan tuotteen tai tarvitsevansa myyjän puhelinnumeron tai sähköpostiosoitteen tilatakseen sille kuljetuksen esimerkiksi Matkahuollon kautta. Yrjänäinen sanoo, että jos tähän vipuun menee, seuraavaksi ostajaehdokas yleensä lähettää linkin tavaran toimittamista varten.

”Myyjä yritetään saada maksamaan tavaran toimituskulut tai syöttämään linkin kautta tilitietonsa.”

Yrjänäinen vinkkaa, että sähköpostiosoitteen ja puhelinnumeron kalastelu voi olla myös pohjustusta siihen, että henkilöstä saataisiin kerättyä riittävästi tietoja, jotta niillä pystyttäisiin kirjautumaan eri verkkopalveluihin tai henkilön sosiaalisen median tili voitaisiin kaapata.

Yrjänäinen kuitenkin tyynnyttää, että jos on mennyt antamaan pelkästään puhelinnumeronsa tai sähköpostiosoitteensa, niillä ei vielä voi saada ainakaan isoa vahinkoa aikaan.

”Mutta henkilö voidaan yrittää saada eri verukkein luovuttamaan esimerkiksi kuva ajokortistaan, henkilökortistaan tai passistaan.”

HELI Yrjänäinen neuvoo, miten voi vähentää riskiä siitä, että omat verkkopankkitunnukset joutuvat vääriin käsiin: käytä vahvassa tunnistautumisessa mobiilivarmennetta.

Sen voi tilata puhelinoperaattoriltaan pientä maksua vastaan. Esimerkiksi Elisalla kuukausimaksu on 1,99 euroa. Kun palveluun kirjautuessaan painaa mobiilivarmenne-painiketta, saa omaan puhelimeensa tunnistenumeron, ja jos se täsmää palvelun tunnistenumeroon, voi kirjautua omalla tunnusluvullaan palveluun. Mobiilivarmenteen ansiosta omia verkkopankkitunnuksiaan ei enää tarvitse syöttää sinne tänne, esimerkiksi verottajan sivuille tai Omakantaan kirjautuessaan.

Yrjänäinen kehottaa menemään nettipalveluihin puhelimella palvelun sovelluksen kautta tai kirjoittamaan sivuston osoitteen itse netin osoitekenttään, sillä netin hakupalvelujen kautta voi ohjautua valesivustoille. Linkkejä kohtaan kannattaa olla epäluuloinen.

”Jos saat epäilyttävän sähköpostin, paras varmistus on soittaa yritykseen, joka sen on lähettänyt. Tai klikkaa lähettäjän nimeä, jotta näet, mistä osoitteesta viesti todellisuudessa on lähetetty.”