Yhteiskunnan digitalisoituminen stressaa suomalaisia. Muutoksen nopeus ja jatkuva uuden oppiminen on yleinen ongelma, joka koskettaa erityisesti ikääntyneempää väestöä, mutta myös nuorempia.

Digi- ja väestotietovirastossa on tutkittu suomalaisten motivaatiota ja tunteita, jotka liittyvät digitalisaatioon. Kuvassa on johtava asiantuntija Minna Piirainen. Kuva: Mikko Tuomikoski / Yle

MIKKO TUOMIKOSKI

11:04

Kerttu Ruhponen on saapunut Lahden kaupunginkirjastossa järjestettävälle digiklinikalle tietokoneongelmien vuoksi. Pitäisi soittaa Skype-puhelu, mutta mikki ei mene päälle.

– Puhelun toinen osapuoli ei kuule, mitä sanon. Miksi näitä ongelmia tulee aina minulle, eikä muille, hän ihmettelee.

Nykyään eläkkeellä oleva Ruhponen oli työelämässä, kun nykyinen kehitys käynnistyi. Netissä pärjäämisen perustaidot siis ovat hallussa, mutta silti hän törmää usein ongelmiin.

Esimerkiksi uuden puhelimen käyttöönotto tuntuu vaikealta asialta.

– Kun ne kaupassa näyttävät, miten se tehdään, niin tuntuu helpolta. Mutta menepäs kotiin, niin ei onnistu millään. Ehkä minä olenkin tavallista tyhmempi, Ruhponen naurahtaa.

Jatkuva muutos näkyy digiklinikalla

Mediaohjaaja Olavi Tamminen valmistautuu jälleen kerran auttamaan digiklinikalle saapuvia tietoteknisissä ongelmissa.

Klinikka järjestetään kaupunginkirjastossa kaksi kertaa viikossa, ja kävijöitä riittää.

– Älypuhelimiin liittyvät asiat, tietoturva ja sovellukset askarruttavat eniten, kertoo Tamminen.

Digitalisaation laajuus ja vauhti ovat sellaisia, etteivät kaikki pysy perässä. Monet ovat hypänneet digikelkkaan vasta myöhemmällä iällä, eivätkä aina välttämättä ymmärrä digitaalisen maailman perusteita.

Tammisen mukaan ongelmaksi muodostuu usein se, että monet asiat on pakko hoitaa verkossa. Asiointi kasvokkain voi olla hyvin työlästä esimerkiksi pankin ja viranomaisten kanssa. Esimerkiksi Omakantaan pitää osata tunnistautua.

– Pelkästään tämä voi olla ylittämätön kynnys ihmiselle, joka ei ymmärrä digitaalisen maailman perusasioita.

Digistressi on yleinen ilmiö

Digi- ja väestötietovirastossa on tutkittu suomalaisten digiosaamista sekä motivaatiota ja tunteita, jotka liittyvät digitalisaatioon. Johtava asiantuntija Minna Piirainen kertoo, että digistressi on yleinen ilmiö.

– Muutostahti on kova ja esimerkiksi uuden puhelimen käyttöönotto voi olla kovan uurastuksen takana. Luulen, että digistressi liittyy juuri siihen, että maailma muuttuu koko ajan ja ihminen kokee itsensä riittämättömäksi muutoksen edessä, hän pohtii.

Ensimmäinen askel digistressin lievittämiseksi ja muutoksen hyväksymiseksi voisi olla se, että kukaan ei voi hallita kaikkea ja apua on saatavilla.

– Meidän pitäisi osata olla armollisempia itseämme kohtaan ja ymmärtää, että olemme kaikki samassa tilanteessa.

Moni ajattelee, että nykyajan nuoret hallitsevat digimaailman, koska ovat syntyneet digiaikana ja oppineet käyttämään tietotekniikkaa intuitiivisesti. Tämä ei pidä Piiraisen mukaan paikkaansa. Esimerkiksi viranomaisten kanssa asionti tai työhakemuksen lähettäminen voivat olla nuorille vaikeita paikkoja.

– Lapset ja nuoret hallitsevat esimerkiksi pelaamisen ja oppivat käyttämään uusia sovelluksia, mutta se ei tarkoita sitä, että he eivät tarvitsisi apua ja tukea digimaailmassa.

Digitalisaation hyötyjen ymmärtäminen helpottaa stressiä

Mikä sitten avuksi, kun digistressi ja turhautuminen iskevät? Piiraisen mukaan yksi tapa motivoida itsensä parantamaan digitaitoja on esimerkiksi digitalisaation hyötyjen ymmärtäminen.

– Viranomaisilla on velvollisuus tarjota palvelua myös kasvokkain, mutta digitaalinen asiointi on monesti helpompaa.

Korona-aika toi puolestaan esiin digiasioinnin turvallisuuden. Virastojen ja esimerkiksi pankkien suljettua asiakaspalvelut oli etäasiointi turvallinen ja monissa tapauksissa ainoa mahdollisuus hoitaa asioita. Sama koski uusia viestisovelluksia.

– Kun läheisiä ja sukulaisia ei päässyt tapaamaan, moni oppi käyttämään videopuheluita ja muita tapoja pitää yhteyttä, muistuttaa Piirainen.