Lomareissulle lähdössä ollut Teittisen perhe koki ikävän yllätyksen huomatessaan, että majoitusta, jonka perhe oli maksanut, ei ollut olemassa. Digi- ja väestötietoviraston johtavan erityisasiantuntijan mukaan riskiä tulla huijatuksi lisää yksi yleinen tapa. Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämään Suomi.fi-verkkopalveluun on koottu ohjeita, kuinka suojautua nettihuijauksilta.

13.9.2023

Huvila oli upea: komeat hirsiseinät ja muhkeat kalusteet – tilava, tyylikäs ja viimeistelty. Ikkunasta näkyvä alppimaisema kutitteli tunteita: miten hienoa tähän näkymään olisi loma-aamuna herätä!

Teittiset olivat lähdössä ystäväperheensä kanssa talvilomalle Itävaltaan. Aikansa googletettuaan perheet löysivät täydellisen majapaikan sivustolta, joka näytti äkkivilkaisulta olevan Airbnb – siis luotettava.

”Muistan sen tunteen ja keskustelut: tämä täytyy varata pian, muuten se menee”, Väinö Teittinen aloittaa.

LUE SUOMI.FISTÄ, MITEN TUNNISTAT NETTIHUIJAUKSEN

Hulppean mökin hinta oli kohtuullinen ”jos varaat nopeasti”. Oikeastaan hinta oli nerokas: ei törkeän kallis, mutta ei huomiota herättävän edullinenkaan – täydellinen.

Yleisestä tavasta poiketen unelmahuvilan vuokraaja vaati majoituksen maksamista etukäteen ja suoraan tililleen.

”Jotenkin ajattelimme, että ymmärrettävää. Vuokraaja ei varmaan halua maksaa mitään välikäteiskuluja tai jotakin. Niinpä maksoimme”, Väinö sanoo ja lisää:

”Näin jälkeenpäin, tuossa hetkessä olisi hälytyskellojen pitänyt soida. Majoitus oli aivan liian hyvä ollakseen totta, eikä rahan saamisella saisi olla noin kiire.”

Näin tunnistat nettihuijauksen

1. Saat tarjouksen, joka vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta: saat unelmatennarit puoleen hintaan tai olet voittanut jotakin arvokasta.

2. Perheenjäsen, sukulainen tai kaveri lähestyy sinua digikanavissa oudolla pyynnöllä pyytäen esimerkiksi puhelinnumeroasi, puhelimeesi tullutta koodia tai suoraan rahaa esimerkiksi hajonneen puhelimen tai vastaavan hankkimiseksi.

3. Sinua painostetaan tekemään päätös nopeasti: uskomaton tarjous on voimassa vain nyt.

4. Sinua kiristetään. Verkkorikollinen voi väittää, että hänellä on arkaluonteista tietoa.

Lue Suomi.fistä, millaisia erilaisia huijauskeinoja rikolliset käyttävät netissä.

Kokeneet matkaajat asialla

Perheet olivat kokeneita reissaajia, eikä verkossa asioiminenkaan ollut heille vierasta. Ja sitä paitsi – eihän Airbnb-sivustolta löytyvä kohde voi mitenkään olla huijausta.

”Paitsi että voi. Ehkä tässä oli jokin tekaistu sivu sinne sekaan tai kyseessä ei ollut virallinen varaussivusto. Emme katsoneet riittävän tarkasti.”

Huijaus paljastui vasta lähdön lähestyessä. Kun reittejä pohtiessaan perheet palasivat kohteen verkkosivulle, sivua ei enää löytynyt.

”Vastaan tuli vain error-koodia. Silloin tajusin, että meitä on huijattu”, Väinö sanoo.

LUE SUOMI.FISTÄ, MITEN TUNNISTAT NETTIHUIJAUKSEN

Hän ryhtyi etsimään verkosta kohteen kuvia ja huomasi, että kuvat oli kopioitu hotellien pr-kuvista sieltä täältä ja koottu osaksi tekaistua ilmoitusta.

”Kyllähän se tuntui hirveältä. Kädet hikosivat ja vatsasta kouraisi.”

Mökin kuvat näyttivät tekaistulla nettisivustolla hulppeilta.

Rahojaan perheet eivät enää saaneet takaisin, mutta koska lennot ja auto oli jo varattu, he päättivät kuitenkin lähteä matkaan. Majapaikaksi löytyi paikallisesta matkatoimistosta vaatimaton asunto.

”Päätimme, että emme jää märehtimään tapahtunutta. Rahat eivät tule takaisin. Emme myöskään halunneet tuottaa pettymystä lapsille”, Väinö kertoo ja naurahtaa.

”Ehkä siinä kuitenkin jätettiin muutama fondue-ateria nauttimatta.”

Kokemus opetti varmistamaan

Kokemus on muuttanut Väinö Teittisen mukaan perheen tapaa varata matkoja. Nyt perhe käyttää aikaa kohteen taustojen selvittämiseen ja toisinaan soittavat kohteeseen ja varmistavat, että paikka on todellinen. Kiireessä ei enää tehdä verkosta varauksia.

Samaa korostaa Digi- ja väestötietoviraston johtava erityisasiantuntija Kimmo Rousku. Hänelle Teittisten tarina on varsin tuttu – ja yleinen.  

”Kiire on yleisin syy sille, että joudumme näiden rikosten uhreiksi verkossa. Klikkailemme viestejä ja lataamme tiedostoja, hyväksymme Messengeriin, Whatsupiin, sähköpostiin tai tekstiviestillä tulleita pyyntöjä ohimennen matkalla kokouksiin, autoon tai kassajonossa.”

Etenkin lomakohteiden kuvat voivat hullaannuttaa ja paine päätösten tekemiseen kasvaa.

”Ihastumme ja ajattelemme, että tämä on nyt kerran elämässä -tilaisuus.”

5 X asioi digiturvallisesti

1. Älä avaa viestejä, klikkaa linkkejä tai lataa tiedostoja, ellet ole täysin varma niiden alkuperästä ja lähettäjästä.

2. Tarkista, että verkkosivun tai lähettäjän osoite on merkki merkiltä oikein.

3. Mieti, miksi jokin taho lähestyy sinua ja mihin tietojasi tarvitaan.

4. Älä lähetä kuvakaappausta passistasi tai henkilökortistasi äläkä luovuta henkilötietojasi tai pankki- tai maksutietojasi ellet ole aivan varma tahosta, jolle tietoja lähetät.

5. Älä mene palveluihin suoraan Googlen tai muiden hakukoneiden kautta, koska verkkorikolliset saattavat manipuloida hakutuloksia ja nostaa aidon näköisten valesivustojen sijoituksia hakujen tuloksissa.  

Vinkit laati Digi- ja väestötietoviraston johtava erityisasiantuntija Kimmo Rousku.

Lue lisää digiturvallisesta asioinnista Suomi.fistä.

Verkkohuijaukset muuttuvat ammattimaisemmiksi ja niihin haksahtavat tottuneetkin digin käyttäjät. Rouskun mielestä toiminta on jo niin ammattimaista, ettei enää pitäisi puhua huijauksesta eikä kalastelusta. Asiantuntija korostaa uhreiksi joutuneiden avoimuutta: älä häpeä, vaan kerro.

”Kyse on rikollisuudesta. Taustalla toimivat verkkorikollisten organisaatiot ovat kuin mitä tahansa yrityksiä. Siellä on help deskit ja analytiikkatyökalut toiminnan tukena ja ulkoistettuja palveluita hyökkäysten toteuttamiseen.”

Paras keino suojautua huijauksilta on valveutua ja hankkia tietoa. Digiturvallisuuden tueksi Digi- ja väestötietovirasto järjestää syyskuun lopussa digiturvaviikon tietoa jakaakseen. Viikon tavoitteena on lisätä tietoisuutta digiturvan riskeistä ja antaa ohjeita turvalliseen digitaaliseen asioimiseen.

Lue lisää digiturvaviikosta ja osallistu tapahtumaan.

Toimi näin, kun huomaat tulleesi huijatuksi

1. Jos epäilet menettäneesi rahaa, ota heti yhteyttä pankkiisi tai luottokortin myöntäneeseen organisaatioon.

2. Tee rikosilmoitus poliisille ja ilmoita tietoturvaloukkauksesta Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskukselle Suomi.fistä löytyvällä lomakkeella.

3. Jos tietojasi on vuotanut verkkoon, löydät toimintaohjeita Suomi.fin tietovuoto-oppaasta.