SIMO SAHLA

Ilmiö

Teoria kuvaa uhkaavaa maailman­kaikkeutta, jossa kaikki pelkäävät toisiaan. Istuuko vertauskuva myös verkkokeskustelujen kehitykseen?

Kiinalaiskirjailija Liu Cixin tarjoilee Muistoja planeetta Maasta -scifi-trilogiassaan mustan­puhuvan ajatuksen tähtien­välisen viestinnän vaaroista.

Liun skenaarion mukaan älykkäät sivilisaatiot välttelevät tarkoituksella vuoro­vaikutusta maailmankaikkeuden muiden sivilisaatioiden kanssa.

Syynä on pelko.

Tämän niin sanotun synkän metsän teorian mukaan maailmankaikkeus on lähtökohtaisesti viha­mielinen paikka. Siksi sivilisaatioiden ei kannata paljastaa itseään pitämällä meteliä.

LUE MYÖS:

Kukaan ei halua olla somessa ”päivän päähenkilö”

Kun trollauksesta tuli vakavaa

Niiden kannattaa mieluummin pysytellä toisiltaan piilossa kuten metsässä saalistajilta piiloutuvat eläimet. Oman sijainnin paljastaminen voi merkitä sitä, että sivilisaatio päätyy toisen sivilisaation uhriksi.

Muutama vuosi sitten Kickstarter-verkkopalvelun perustajana tunnettu Yancey Strickler sovelsi samaa ajatusta internetin kehitykseen. Strickler kirjoitti Medium-palvelun esseessään internetin synkän metsän teoriasta.

Stricklerin mielestä myös internet on muuttumassa elottomaksi ja uhkaavaksi ympäristöksi, jossa aidot ihmiskäyttäjät joutuvat piiloutumaan synkän metsän varjoihin kuin sivilisaatiot Liun romaanitrilogiassa.

Kaikille avoimet verkkopalvelut saattavat näyttää päällepäin oikein ihmisten täyttämältä, vilkkaalta ympäristöltä. Todellisuudessa verkko­avaruus on täynnä botteja, trolleja, mainoksia ja seurantaa.

KIRJAILIJA LIU CIXININ kehittämä synkän metsän teoria on yksi monista vastauksista niin sanottuun Fermin paradoksiin. Fermin paradoksi viittaa merkilliseen ristiriitaan maailmankaikkeutta koskevissa tiedoissamme.

Vaikka universumissa saattaa laskennallisesti arvioituna lymyillä paljon potentiaalisesti elinkelpoisia planeettoja, emme ole havainneet pihahdustakaan ulkoavaruuden muukalaisista.

Fermin paradoksi on alkujaan peräisin italiais­amerikkalaisen fyysikon Enrico Fermin satunnaisesta lounaskeskustelusta Los Alamosin tutkimuskeskuksessa Yhdysvalloissa vuonna 1950. Tuolloin Fermi esitti kuuluisaksi kasvaneen kysymyksensä: ”Missä kaikki ovat?”

Fermin paradoksiin on yritetty vastata monenlaisin tavoin. Näkemyksistä luultavasti tunnetuin on se, että älylliseen elämään johtavien vaiheiden sarja on vain äärimmäisen harvinainen tai jopa ainutlaatuinen prosessi.

Siksi me internetin synkässä metsässä elävät käyttäjät pysyttelemme Stricklerin mukaan yhä useammin piilossa. Ja mitä tietoisemmiksi tulemme avoimen verkon riskeistä, sitä syvemmälle varjoihin vetäydymme.

Strickler huomautti, että hänen oma kirjoituksensa oli esimerkki samasta ilmiöstä. Hän ei kirjoittanut sitä alkujaan avoimen verkon Mediumiin, vaan yksityiselle, 500 tilaajan sähköpostilistalleen. Sitä lukevat hänen omat tuttavansa ja sellaiset ihmiset, jotka ovat nimenomaisesti halunneet tilata hänen postituslistansa.

”Tämä on verkkoympäristö, jossa tunnen oloni turvallisimmaksi. Jossa voin olla aidoin itseni.”

Vaarat piilevät avoimissa verkoissa. Suljetuissa ryhmissä saa olla rauhassa. Avoimessa verkossa on kaikkien bottien ja trollien saaliina. Kuvia pitää jakaa harkitusti.

Kun Elon Musk osti Twitterin ja muutti sen sääntöjä ja nimen X:ksi, se alusta meni pilalle. Siellä on nyt enemmän törkyä ja vihapuhetta, kuin aikaisemmin. X-palvelulle on syntynyt vaihtoehtoja, kuten esimerkiksi Mastodon. En ole vielä tutustunut siihen palveluun, mutta puheiden mukaan se on siistimpi, kuin X. Kaipaan edelleen viisaiden ja älykkäiden foorumia, jossa ei ole voimakasta arvostelua ja vihapuhetta.