Kehitys on ollut nopeaa myös tietotekniikassa. Niin kuin kaikessa uudessa, myös digimaailmassa on hyvät ja huonot puolet. Tietokone tai kännykkä on hyvä renki mutta huono isäntä. Pelkän koneen kanssa aina pärjää, kun oppii kommervenkit ja turvallisen käytön. Digimaailman vaarat tulevat ymmärtämättömästä käytöstä tai ihmismielen pimeästä puolesta. Maailmassa on aina ilkeitä ihmisiä, jotka haluavat rahaa ja valtaa.

Turvallinen käyttö alkaa perusteellisesta opettelusta ja hyvästä ohjaajasta. Ei riitä, että osaamme näppäimet ja käynnistää koneen tai kännykän. On opeteltava tunnuksia ja salasanoja. Salasanat on tehty käyttäjän turvallisuutta ajatellen, etteivät kaikki rähmäkäpälät pääse laitteelle sotkemaan sitä. Tunnukset ja salasanat on osattava mielellään ulkoa, ettei tarvitse aina kaivaa paperia tai tiedostoa.

Tunnuksista ja salasanoista täytyy tehdä lista turvalliselle välineelle, ehkä paperille, ja pidettävä tämä paperi turvallisessa paikassa, josta se on löydettävissä helposti. Nykyään täytyy muistaa ehkä vain neli- tai kuusinumeroinen PIN koodi. Salasanoja tarvitaan harvemmin. Ne on pidettävä mieluummin ihan paperilla jemmassa. Niitä ei pidä laittaa magneetilla jääkaapin oveen tai jollekin julkiselle paikalle.

Koneiden kanssa on pidettävä kaikesta kopiota tallessa. Minulla on kovalevy sitä varten. Sen on oltava jokin tallennusväline ja riippumaton verkosta. Tallennus pilveen on turvallinen, mutta riippuvainen verkon toiminnasta. Älykännykkä tallentaa kaiken pilveen. Mihinkään sähköiseen tietovälineeseen ei voi luottaa 100 % varmuudella. Kadotin useita korvaamattomia päiväkirjoja konerikoissa 2000 luvun alussa.