Viimeisenä tuli fyysisistä tallennusvälineistä Blue Ray. Sen kapasiteetti oli 25 – 50 GB. Siihen mahtuivat pitkätkin elokuvat. Fyysisten medioiden jakelu romahti sähköisten palveluiden tullessa. Netflix taitaa olla niistä laajin. Musiikkipalveluista on kilpailua. Ensimmäisenä tuli Spotify. Muut jäivät varjoon. Ongelma ei ollut palveluiden saatavuus vaan verkon epävarmuus. 3G ja 4G katkoivat signaalia aika tavalla. Niillä ei voinut kuunnella musiikkia yhtäjaksoisesti. 2010-luvulla alettiin kaivaa maahan valokuitua.

Ne, jotka olivat kaapeli-TV:n piirissä, saivat sieltä netin. Se tietysti maksoi, mutta ei kohtuuttomasti. Valokuituliittymä maksoi useita tonneja ja käyttömaksu oli noin 50 euroa/kk. Kiinteä verkkoyhteys takasi hyvän elokuva- ja musiikkipalvelun. Niin kauan kuin Internet oli olemassa, oli myös vihollisia. Virukset ja haittaohjelmat täyttivät verkon. Piti olla virustorjunta ja palomuuri. Ainoastaan Linux pohjaiset järjestelmät eivät tarvinneet virustorjuntaa. Niille riitti palomuuri.

Virustorjuntaan ja palomuuriksi oli Microsoftilla omat ohjelmansa, ja kaupallisella puolella oli kilpailua. Uusissa koneissa oli aina jonkun softa tarjolla. Tavallista nörttiä hämmensi palveluiden runsaus. Ensin paketit olivat yhdelle koneelle, sitten tuli paketteja kolmelle koneelle. Vihdoin 2000-luvulla pakettiin kuului useamman kuin kolmen koneen suojaus. Hintakin nousi tietysti sen mukaan. Virustorjunta ja palomuuri kävivät yhä helppokäyttöisemmiksi. Niiden automatiikka lisääntyi.

Alussa koneiden keskusmuisti oli vain 64 kb. Sitten se kasvoi hiljalleen 512 kb:iin. Ohjelmat laajenivat, ja tarvittiin yhä suurempaa muistia. Ensin muistikammat olivat megabittejä, Sitten ne laajenivat gigabitteihin. Nykyään keskusmuisti on tyypillisesti 8 – 16 GB. Kovalevyjä oli paremmin markkinoilla 1986. Ensimmäiset kovalevyt olivat tyypillisesti 30 MB. Se riitti silloin hyvin. Sitten levyt laajenivat satoihin megoihin ja vihdoin levy oli tyypillisesti satoja GB. Nykyään levyt ovat tyypillisesti terabittiluokkaa.

Magneettisten levyjen tilalle ovat tulleet elektroniset levyt, eli SSD levyt. Koneiden sisäisenä levynä ne ovat jo arkipäivää, ja ulkoisina levyinäkin niitä saa. Windows 3.1 tuli 1986 aluksi tyhmänä liittymänä, koska siihen ei ollut ohjelmia. 3.11 versioon oli jo saatavana tekstinkäsittely ja taulukkolaskenta. Pian yleistyivät ohjelmistopaketit. Ensimmäisten joukossa ehti Lotus. Sitten tuli Microsoft Office. Se valtasi alaa. Microsoft muutti tallennusta, joka pakotti ostamaan uuden paketin. Nyt yleisin taita olla Microsoft 365.