Hallitus on ominut nousun ja työllisyyden omaksi ansiokseen. Totuus on kuitenkin se, että nousun ja menestyksen takana ovat suhdanteet. Työllistäjänä on elinkeinoelämä, ei hallitus. Työn tekemisen edellytyksiä ei ole parannettu paljoakaan. Toki elinkeinoelämän saamilla tuilla on oma vaikutuksensa, mutta neljä miljardia on liian paljon. Saapa nähdä seuraavissa vaaleissa, minne kelkka kääntyy.

Eduskuntavaalit on käyty vuoden kuluttua. Demarit ovat nosteessa, mutta ero kokoomuksen kanssa mahtuu kyselyn virhemarginaaliin. Vielä ei voi nimetä pääministeripuoluetta. Nykyinen keskusta- ja kokoomusvetoinen hallitus on kurittanut köyhiä. Suomessa on totuttu siihen, että hallituksen tekemisiin ollaan aina tyytymättömiä. Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen.

Ennen vanhaan työttömän oli ilmoittauduttava kahden viikon välein, ja korvaus oli pieni. Ei ollut asumistukia, ja kunnalta sai rahaa vain äärimmäisessä hädässä. Siihen aikaan asuttiin enemmän maalla, ja toimeentulo oli itsestä kiinni. Viljeltiin maata, ja ruoka tuli maasta. Pieni korvaus riitti välttämättömään. Kaupungeissa oli paremmin töitä. Työvoimatoimisto avusti matkassa työnhakuun.

Nuorten työttömyys huolestuttaa. Sukupolven verran nuoria on kadoksissa. Erityisesti pojat ovat hukassa. He eivät ole työssä tai opiskelemassa. Osa heistä on yhteiskunnan ulkopuolella. Kukaan ei tiedä, mitä he tekevät. Työllistävät toimenpiteet eivät ulotu heihin. Oppositio moittii kovin sanoin aktiivimallia, mutta on siinä hyvät puolensakin. Moni nousee sängynpohjalta työhön tai yrittäjäksi.