Eilen eduskuntapuolueiden puheenjohtajat kokoontuivat Ylen studioon keskustelemaan tärkeistä asioista. Ensimmäisen puolen tunnin aikana he saivat aikaan vain riidan valinnanvapaudesta. He puhuivat toistensa päälle, ja katsojalle muodostui vain sekava kuva politiikasta. Yksikään puheenjohtaja ei varmaan saanut äänen ääntä lisää tuolla keskustelulla.

Sote-uudistusta on nyt tehty kymmenen vuotta ja lakitekstiä ehdotuksessa on tuhat sivua. Tunteet kiehuvat. Tuntuu sille, etteivät edes puheenjohtajat ymmärrä, mistä he puhuvat. Tavalliselle kaduntallaajalle on vielä käsittämättömämpää, miten vielä nyt moninkertaisesti maksava palvelu voisi muuttua samanhintaiseksi Terveyskeskuksen palvelun kanssa. Jossakin on matoja.

Jos puhutaan pelkästään valinnanvapaudesta, niin miten vanhukset ja vammaiset osaavat valita, kun eivät ymmärrä koko sotkusta mitään? Se tässä pelottaa, että yksityiset yhtiöt keräävät rahat ja vievät ne veroparatiiseihin. Yksityinen yhtiö toimii tuottaakseen voittoa omistajalleen, eivätkä ne suostu tekemään töitä samalla hinnalla kuin Terveyskeskus. Jossakin piilee jotakin.

Tulevaisuudessa ratkaisusta pitäisi kertyä kolmen miljardin säästöt vuodessa. Vaikka se otettaisiin kustannusten kasvusta, se tuntuu mahdottomalle. Jos hoito ei kallistu potilaalle, mistä rahat otetaan, kun vanhusten määrä lisääntyy? Suuret ikäluokat ovat jo eläkkeellä, mutta eniten hoitoa tarvitsevien joukko kasvaa vielä paljon.