Eurooppaa sävyttivät huono taloustilanne ja terrorismi. Euroopan ja Suomen taloutta vaivasi alavireisyys. Vienti ei vedä ja kasvu onkin kotimaisen kysynnän varassa. Koska inflaatio on alhaalla, ja korkokanta miltei nollassa, palkankorotukset jäävät joko vähäisiksi tai nollaan. Valtio elvyttää veroja hillitsemällä. Näillä eväillä ensi vuodesta ei tule sen kummempi.

Suomen talouskasvu on vielä alhaisempi kuin Euroopan. Kilpailukykysopimus ei yksin ratkaise koko ongelmaa. Vientiyritysten tuotanto pitää saada kaupaksi. Vientiyritysten pitää etsiä uusia markkinoita. Hallituksen leikkauslinja vain pahentaa tilannetta. Nyt ei pitäisi pelätä valtionvelan kasvua. Monella muulla Euroopan maalla on paljon suurempi velkataakka.

Lähi-Idän tilanne ei tunnu paranevan. Eikä se paranekaan, ennen kuin suurvallat löytävät toisensa. Niistä riippuu sotimisen lopettaminen. Nyt asiassa hiertää Syyrian sota. Jos sinne saadaan edes osittainen tulitauko ja päästään neuvottelupöytään, voi toiveita herätä. Suurvaltojen pitäisi sitten keskittyä terrorismin torjuntaan. Se täytyy kitkeä juurineen. Kaikkia pesäkkeitä ei saada koskaan tuhottua. Valitettavasti.

Tulevalta vuodelta odotetaan hidasta elpymistä. Talouden pitäisi kasvaa prosentin luokkaa. Se ei vielä riitä talouden tasapainottamiseen, mutta vie hitaasti eteenpäin. Viranmaisten toimintaa pitää tehostaa, jotta vältytään vakavammilta terrori-iskuilta. Sanottu suurvaltojen yhteisymmärrys olisi saavutettava. Epävarmuustekijä on USA:n tulevaisuus. Trumpin toiminta ei ole tiedossa.