Liityttäessä Emuun oli selvä puhe, että hinnat muutetaan kertoimella 1 euro on 5,94573 markkaa. Tottelivatko kauppiaat ja ammatinharjoittajat? Eivät ainakaan vähän ajan päästä. Jos hintamuunnos tehtiinkin välittömästi kertoimella, vähän ajan päästä hinnat alkoivat liukua. En maksaisi nyt miehen parturista 136 markkaa. En sitten millään. 80 markkaakin olisi kova hinta, siis 13 euroa. Nyt se maksoi 23 euroa. Jossakin mättää.

Ja hintataso on ollut pitkän aikaa jo näin korkea. Joku veti välistä. Miksi tämä ei näy inflaatiossa? Se onkin erikoinen juttu. Kori, jolla mitataan inflaatiota ei tietenkään voi sisältää kaikkea. Toisaalta muunnosvaiheessa kukaan ei valvonut, mitä tapahtui markkahinnoille. Nousivatko ne ensin, ja sitten muunnettiin euromääräisiksi? Se on selvityksen paikka.

Kun eurohinnat nousivat, palkat nousivat joko perässä, tai kuten 2008 etukäteen. Silloin törmättiin suhdannekuoppaan, jota on jatkunut ja jatkuu vielä vuosia, ellei mitään tehdä. Yhteiskunta joutuu neuvottelemaan epämiellyttävästä sopimuksesta, joka ottaa kaikilta. Olemme eläneet morsiushunnussa, josta ei erota todellisuutta. Juhla on vain jatkunut jatkumistaan.

Nyt ei auta kolmikanta, koska se ei tuo kustannustasoon alennusta, vaan on tehtävä sisäinen devalvaatio, jonka hinta kohoaa päivä päivältä, ellei mitään tehdä. Olemme kuitenkin luisumassa Kreikan tielle. Markka-aikaan tämä olisi hoidettu devalvaatiolla. Se kirpaisee kerran, mutta antaa kilpailukykyä tuleville vuosille.