Pääministerin oppikuukaudet

Hallitus alkaa olla ollut vallassa puoli vuotta. Sinä aikana on nähty nopeita liikkeitä. Niistä on vastannut pääasiassa pääministeri. Entisenä yritysjohtajana hän on tottunut määräämään tahdin ja tekemään päätöksiä nopeassa tahdissa. AY-liikkeen ja hallituksen tahti ei ole synkronissa. Erityisesti SAK:n päätöksenteko on varsin jähmeää. Hallitus rämpii nyt jähmeässä maastossa.

Odotamme Sipilän seuraavaa kakkaraa. Olisiko siinä uusia elementtejä? Nyt on tiettävästi työn alla pääministerin fläppitaulu. On selvää, että yritysten karatessa tuottavuuden perässä ulkomaille työllisyys alenee ja samalla verotulot supistuvat. Suomessa tarvitaan paljon ymmärrystä äkkiliikkeille, joilla korjataan valtiolaivan suuntaa ja talouden kannattavuutta. Pakolaiskysymys tulee rasittamaan taloutta entisestään.

Onko sitten tuottavuutta parannettava deflaation ja palkkojen nollalinjan kautta? Se on varsin hidas tie. Kestää kymmenen kituliasta vuotta, ennen kuin 15 % kustannusloikka on saavutettu. Samalla pitää toivoa, että kilpailijamaissa inflaatio pysyy 3 % tasossa ja palkankorotukset ovat samaa luokkaa. Tämä on sitä sisäistä devalvaatiota. Se on pakko tehdä, jotta luodaan talouden kasvun edellytykset.

Ei voida kiistää, etteikö hallitus olisi tehnyt voitavaansa. Kunhan eivät tärkeät asiat unohtuisi. Asioita hoidetaan ja kehitetään ministeriöissä ja työryhmissä. Kauden tärkein teko, sote uudistus on nyt työryhmävaiheessa. Se on saatava maaliin tällä vaalikaudella. Samalla on pidettävä huolta digiaikakauden edistämisestä. Internet on ulotettava joka niemen notkoon ja saarelmaan. Ne sukupolvet, jotka eivät opi käyttämään nettiä, kuolevat hiljalleen pois.

Jätä kommentti