Hallituksen 100 päivää ovat menneet

Taistelu hallinnosta on osoittautunut kivuliaaksi, koska kukaan ei olisi luopumassa omastaan. Leikkaus valtion budjettiin tarkoittaa juuri luopumista. Elintasoamme on laskettava, jotta saadaan kerättyä kasaan tarvittavat säästöt. Meillä ei ole kerta kaikkiaan varaa elää enää samalla tavalla kuin ennen. SAK mokasi itsensä, kun esti Yhteiskuntasopimuksen synnyn. Sopimus kaatui 5 % palkanalennukseen.

Nyt näyttää sille, että talous hoitaa asian, kun herrat eivät pysty. Tämän vuoden alusta inflaatio on kääntynyt deflaatioksi. Syyskuun inflaatio oli – 0,6 %. Palkkojen on pakko tulla perästä. Jo aikoja sitten ehdottamani sisäinen devalvaatio alkaa toteutua. Nyt SAK:lta kysytään nöyryyttä tulla mukaan deflaatioon. Sanotaan mitä sanotaan, mutta verotulomme ei riitä yhteiskunnan kaikkiin menoihin pakolaisista puhumattakaan.

Etsikkoaika on siis mennyt, mutta sama meno jatkuu. Sipilä on päättänyt laittaa maan talouden kuntoon, sikäli kun se hänestä riippuu. Muut saavat tulla sitten vikisten perässä. Kolmen ässän joukko laittaa asiat toivon mukaan kuntoon. Siinä kuntoon laittamisessa tarvitaan tasapainoa, ja erityisesti köyhemmän väestön huomioon ottamista. Alexin pitäisi muistaa, että rikkaillakin on vastuunsa. Se voidaan hoitaa kätevästi verotuksella, vaikka rikkailla on keinonsa välttää verotusta.

Näissä talkoissa tarvitaan toki jokaisen kynnelle kykenevän panosta. Hallituksen on harkittava tarkkaan leikkausten vaikutuksia, ja saatava Eduskunta myötämieliseksi niille. Kolmikannan teot ovat liian hitaita ja verkkaisia, sillä teot on tehtävä heti tai viimeistään vuoden vaihtuessa. Luottoluokituslaitokset eivät jää odottamaan, vaan vaativat tekoja luokituksen pysymiseksi korkeassa luokassa.

Jätä kommentti