Eilen oli pihaparlamentin kokous grillillä. Läsnä oli noin 2/3 jäsenistä. Pohdittiin pakolaisuutta, työtä, toimeentuloa ja sosiaaliavustuksia. Päätöksenä oli myönteinen kanta pakolaisuuteen. Hädässä olevia pakolaisia pitää auttaa. Miten sitten seuloa selvät rikolliset esiin, siihen emme puuttuneet. Se on viranomaisten asia. Kuulemma 55 % pakolaisista saa kielteisen turvapaikkapäätöksen. Seula on siis todella tiukka.

Parlamentti pohti myös, mihin valtion varat riittävät nykyisessä työttömyydessä? Onko niin, että auttamiseen varatut varat loppuvat kesken? Mitä silloin tehdään? Supistetaanko koko sosiaalitukipottia? Siis pitäisikö leikata kaikilta vähävaraisilta toimeentulotukea, että saataisiin maksettua edes jotakin kaikille tarvitsijoille? Pohjoismainen tasa-arvo sanoo, että kaikki ovat tasa-arvoisia lain edessä.

Vai pitäisikö meidän murtaa Pohjoismainen hyvinvointi? Tänne tulevat saisivat vähemmän kuin omat kansalaiset. Miten tähän kytkeytyy sitten tuleva Sote-uudistus? Siitä vasta mylläkkä tulee. Nyt kaavaillaan uudistuksen maksajaksi valtiota. Siis se ei rasittaisi yksittäistä kuntaa. Kunnalta jäisi pois vastuu ja samalla valtionosuudet. Ajatuksessa saattaa piillä hyvä ajatuksen siemen. Valtion ohjauksessa kaikki olisivat tasapuolisessa asemassa.

Samassa yhteydessä olisi hoidettava myös paperittomien terveydenhoito. Se on toki pieni murto-osa kokonaisuutta. Terveydenhuoltoa ei pitäisi antaa yksityisten hoidettavaksi. Se on kallis vaihtoehto ja voitot menevät ulkomaille. Valtakunnallisen valtion terveydenhoidon pitäisi olla tasapuolista ja laadukasta. Kohta pitäisi tulla tuloksia ja ratkaisuja tähän terveydenhoitouudistukseen.

Kaikki lähtee kuitenkin tehdystä työstä. Siitä saadaan toimeentuloa ja valtio saa verotuloja. Työ on yhteiskuntamme perusta. Jokaisen pitää ottaa vastaan tarjottu työ. Sosiaalitukia pitää laskea niin, että työ kannattaa. Ja antaahan se toimeliaisuutta. Hyvinvointi lähtee työstä.