Kansalaisilla ja poliitikoilla on ristiriitaisia mielipiteitä energiapolitiikasta. Ilmastonmuutos tuo oman lisänsä tähän soppaan. Tuontienergiasta pitäisi pyrkiä eroon. Sähkön kulutus on kääntynyt taantuman vuoksi laskuun. Pienen osansa soppaan tuo tehostuva laitekanta. Toisaalta laitteiden määrä lisääntyy. Lisäksi vanhimmat ydinvoimalat tulevat käyttöikänsä päähän. Laskematta energiataseita ja tuijottamatta tilastoihin vankka käsitykseni on, että tulevina vuosikymmeninä tarvitsemme korvaavaa ydinvoimaa.

Saksan päätös ajaa ydinvoima alas on rohkea päätös. Onko uusiutuvista energiamuodoista niitä korvaamaan? Keski-Euroopassa aurinko paistaa tosin korkeammalta kuin Pohjolassa, mutta energian varastointi pitäisi ratkaista. Pilvisenä päivänä ei saada täyttä tehoa. Sama on tuulienergian kanssa. Tuulettomina päivinäkin täytyisi saada sähköä. Saksassa bioenergialla ei ole sellaista merkitystä, kuin meillä Suomessa.

Olkiluoto III valmistuu aikanaan. Voimalat alkavat vanheta vanhimmasta päästä. Seuraavalla voimalalla ei ole kiirettä, mutta joskus se pitää rakentaa. Fortumilla on toinen tilanne Loviisassa. Ne voimalat tulevat käyttöikänsä päähän aika pian. Ne täytyy korvata uudella. Tuontisähköön ei voi turvata. Puun polton eteen ei ole tehty mitään. Säätövoimana toimivat hiilivoimalat täytyisi korvata jollakin. Se on selvää, ettei tulevaisuudessa voida käyttää hiiltä polttoaineena.

Aurinkoenergiasta ei ole korvaajaksi täällä Pohjolassa. Sama pätee tuulivoimaan. Se on liian kallista. Ajatellaanpa talven kylmintä päivää tammikuussa. Silloin aurinko on alhaalla ja tuulta ei juuri ole. On pakko olla saasteeton vaihtoehto. Se on ydinvoima.