Putinismista ja Suomen roolista

Vladimir Putin on ajanut itsensä nurkkaan. Hänellä ei ole paluutietä kuin peruuttaen tekojaan. Ehkä 40 % venäläisistä uskoo hänen politiikkaansa. He eivät katso tai kuuntele ulkomaista mediaa, tai eivät usko siihen. Avussa 25/2015 oli selkeä kirjoitus tilanteesta. Apu valotti selkeästi historiaa ja tilannetta, jossa Venäjä on. Putinin ajatus näyttää olevan palauttaa suurvalta. Hänen pyrkimyksensä on kuitenkin tuhoon tuomittu, sillä Venäjältä loppuvat rahat, ennen kuin suurvalta-asetelma on saavutettu.

Juttu päättyykin Bertolt Brehtin sanoihin: ”On keisarien hautoja Prahassa monta, vesi Moldaun rantoja hiertää ja syö. Ei mikään ole maailmassa muuttumatonta, saa suureksi päivä ja pieneksi yö.” Niinpä. Pistämättömiä sanoja myös lauluksi muokattuna. Yö saapuu myös aikanaan Moskovaan. Suomi ja Suomen nykyinen Presidentti tekevät rauhan työtä sen minkä ehtivät.

Rauhan työ on ollut Suomen panos jo pitkään kansainvälisessä politiikassa. Entiset presidentit ja poliitikot ovat sukkuloineet kansainvälisesti etsimässä rauhaa maiden välille. Onpa perustettu firmojakin rauhan työhön. Joskus vain skisma on niin vaikea, ettei ratkaisua löydy. Käydään neuvotteluja ja tehdään sopimuksia, mutta jos osapuolet ovat vain sitä mieltä, että riidan on jatkuttava. Niin Ukrainassa kuin Syyriassa ja Irakissakin mitta ei ole täyttynyt.

Suomi on pieni maa, eivätkä rahkeet riitä kaikkeen. Lähi-Idän konflikti on liian suuri, että siihen voisi puuttua. On vain yritettävä pitää omat näpit erossa siitä konfliktista. Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden. Emme tiedä, mikä vaikutus on nyt käytävillä sodilla ja niistä palaavilla taistelijoilla maamme rauhaan.

Jätä kommentti