SAK vei muodostettavalta hallitukselta yhden valttikortin hylkäämällä yhteiskuntasopimuksen. Nyt tämä nähdään mittavina leikkauslistoina. Käytännössä talouden sopeuttaminen ja sisäinen devalvaatio on pakko tehdä. Palkkojen on pakko joustaa, tai edessä on pitkä nollasopimusten tie. Kituminen on alkanut jo vuosia sitten. Nyt korjataan 2000-luvun alun virheiden satoa. Olisi pitänyt tyytyä vähempään jo aikanaan.

Olen kirjoittanut sisäisestä devalvaatiosta jo vuosia. Se olisi pikainen lääke nykyiseen toimettomuuteen. Meiltä puuttuu edelleen auktoriteetti ja päättäväisyys tehdä kipeitä ratkaisuja. Nyt niitä tulee muodostettavan hallituksen hahmossa. Meillä ei ole kuin kaksi tietä kuljettavana. Joko Kreikan tie, tai omat rankat ratkaisut. Molemmat johtavat tulevaisuuteen, jossa on työttömyyttä ja itkua ja hammasten kiristystä. Kukaan ei nähnyt 2000-luvun alussa, mikä meitä odottaa.

Hyvinvointivaltiota on purettava hallitusti. Meillä ei ole varaa kaikkeen. Valtion virkamiesten armeijasta on purettava puolet pois ja kuntien tehtäviä on karsittava rajulla kädellä. On muistettava, että valtio olemme me, eikä valtiolla ole pohjatonta kassaa. Maksamme veroissa jokaisen asian, jonka valtio lupaa. Näin vain talous pyörii. Olisiko parempi leikkausten sijaan verojen korotukset? Alkoholin, tupakan ja polttoaineiden veroissa olisi korottamisen varaa.

Nyt on jokaisen valmistauduttava menetyksiin. Ilman karsintaa olemme hukassa. Ongelma on ollut viimeiset kahdeksan vuotta johtajuuden puute. Olisiko Sipilästä rautakansleriksi? Sellaista me tarvitsemme. Nyt ei auta pehmoilu ja äänten kalastelu. Nyt on alettava hommiin. Kääritään hihat ja aletaan tehdä töitä. Töitä meillä on tehtäväksi, nyt ei kysellä maksajaa.