Nyt kai jo voidaan puhua oikeistohallituksesta, vaikka hallitusneuvottelut vasta alkavat. Sipilä on tehnyt valintansa keskustelujen ja kysymysten pohjalta. Vasemmisto sanoo, että se tietää kylmää kyytiä palkansaajalle. Tosiasia on kuitenkin se, että vuodesta 2008 elettiin kuin pellossa tyhjän päällä. Palkat nousivat, vaikka suhdanteet laskivat. Jo silloin olisi pitänyt oivaltaa totuus. Nyt joudutaan leikkausten tielle, ellei järki voita.

Valtiontaloutemme kustannusrakenne on kestämätön. VM laskee, että lähivuosina on kurottava 6 mrd kustannusaukko kasaan leikkausten muodossa. Hyvinvointivaltio ei kestä tätä nykyisillä tuloilla. Vain työllisyyttä parantamalla leikkauksia voi välttää. Kokoomuksen suu ja kädet eivät ole synkronissa. Puolue puhuu suurista leikkauksista ja samaan aikaan työllisyyden kohentamisesta. Totuus on se, että puolue ei luo yhtään työpaikkaa ilman elinkeinoelämän toimia.

Nyt ainakin Sipilä ja Stubb ovat kolmen ässän joukosta sitä mieltä, että työllisyyttä pitää parantaa. Ei kai se Soinikaan ole toista mieltä. Yhteiskuntasopimus on luotava, mutta millainen? Sellainen, että se kohentaa kannattavuutta ja luo uusia työpaikkoja ja mahdollisesti uusia aloja vientiin. Ongelma on siinä, että meiltä karkasivat työt Kauko-Itään muutamassa vuodessa. Nyt on korkean teknologian ja vihreän teknologian aika.

Hallitukselle voi vain toivoa syvää yhteisymmärrystä ja yhteistyökykyä. Mikään ei ole pahempi kuin riitainen hallitus. Enemmistöllä asiat saadaan rullaamaan eduskunnassa. Nyt on aika Sipilän ja Porukan nostaa tämä maa suosta. Olemme olleet lamassa liian kauan.