EK:n hallituksen puheenjohtaja Matti Alahuhta myönsi haastattelijalle Ykkösaamussa saavansa noin 70 000 euroa eläkettä kuukaudessa. Siitä ei ollut puhetta, paljonko EK maksaa sen päälle palkkaa, mutta arvatenkin sekin on muhkea potti. Suuren enemmistön on tultava toimeen pienellä palkalla tai eläkkeellä. Eläkeläinen on yleensä jo hankkinut kaiken paljon maksavan työaikanaan, ja suuria tarpeita ei ole. Pienituloisimmat yrittävät tulla toimeen ja hätätilassa turvautuvat vippeihin. Se vasta kalliiksi käykin.

Johtajakorvaukset ovatkin ryöstäytyneet käsistä. Mahtavan palkan lisäksi johtajille tarjotaan muita palkkaan verrattavia etuja ja bonuksia. Lähes poikkeuksetta maksetaan lisäeläkkeitä. Onko johtaminen niin rankkaa työtä, että johtajat ansaitsevat kaiken tämän? Maailmassa on suuri osa väestöä, jonka on tultava toimeen alle dollarilla päivässä. Jokin roti pitäisi asioissa kuitenkin olla.

Verotus toki tasaa näitä epäsuhtia, mutta ei suinkaan tarpeeksi. EK ahnehti taas viime neuvotteluissa toki varsin ymmärrettävää asiaa, joka oli laittomien lakkojen kieltäminen. Tavallisen ihmisen pitää elämässään pitää kiinni sopimuksista, mutta jos vastapuoli rikkoo sopimusta ensin, on toki moraalinen oikeus lakkoilla. Myötätuntolakot ovat toki arveluttavia. Jos yhden irtisanomisen vuoksi laitetaan satamat kiinni, ollaan hakoteillä. Olkoonkin vaikka irtisanominen koskenut luottamusmiestä.

Meillä ei ole nykyisestä ahdingosta muuta ulospääsyä, kun tehdä hyvin maltillisia sopimuksia ja saada kustannustaso näin laskemaan. Meillä on liian heikko hallitus, että se voisi tehdä sisäisen devalvaation. Pihaparlamentti oli sitä mieltä, että 10 – 15 % palkkojen ja hintojen lasku olisi keino selviytyä tästä ahdingosta. Hallitus ei vain uskalla tehdä sitä pelätessään äänikatoa, ja syystä.