Perjantaina on tiukka äänestys eduskunnassa välikysymyksestä. Hallituksen elonpäivät ovat katkolla. Jos hallituksen rivit pitävät, hallitus selviää välikysymyksestä. Varmaa se ei kuitenkaan ole. Eilisessä A2-ohjelmassa Vapaavuori ja Sipilä olivat yllättävänkin yksimielisiä toimenpiteistä, joita on tehtävä Suomen nostamiseksi suosta. Taloutta tuntevat ihmiset olivat sen sijaan erimielisiä keinoista. Toinen painotti kysynnän kasvattamista ja toinen valtion hallinnon supistamista.

On totta, ettei nykyisellä veropohjalla voida pitää yllä paisunutta hallintoa. Juha Sipilän ehdotukset tuntuivat hyviltä. Kuudessa vuodessa saavutettaisiin tasapaino menojen ja tulojen välillä. Se edellyttää palkkamalttia ja hallinnon luonnollista supistumista. Leikkauksia ei siis tarvitsisi tehdä ainakaan henkilökunnassa. Kuluja on toki karsittava. Sama koskee kuntahallintoa. On selvää, että väestömme ikärakenne aiheuttaa työvoiman supistumista lähivuosina.

VATT:n mielipiteet työvoiman tuonnista täytyy kuitata merkillisinä, sillä meillä on jo yli 300 000 työtöntä, joille pitäisi olla ensin töitä, ennen kuin työn kysyntää aletaan merkittävästi lisätä. Työn tarjontaa ja yritysten toimintaedellytyksiä pitää ensin lisätä. Työtä saadaan lisää toimeliaisuutta lisäämällä. Vientivoittoisena maana meidän on parannettava vientiä. Se taas edellyttää kustannusten alentamista. Nopea tie olisi palkkojen ja niiden sivukulujen sekä verotuksen leikkaaminen. Se olisi sisäinen devalvaatio.

Stubbin hallituksen tärkein tehtävä on toteuttaa jo tehdyt päätökset. Uusia toimenpiteitä ei tarvita välttämättä ennen vaaleja. Jos jotakin halutaan tehdä, se koskee yrittämisen tehostamista. Hallituksen kuva alkaa olla synkkä päättämättömyys. Kukaan ei haluaisi syntisäkiksi ennen vaaleja. Äänien kalastelu menee järjen edelle.